archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomi voi tarjota paremman vaihtoehdon Black Fridaylle

Uudenlainen tapa kuluttaa kuroo umpeen erikoistarjousten ja ostoskiellon välistä kuilua. Sitran tänään julkaisema muistio korostaa, että Suomi voi olla edelläkävijä kiertotalouden tuomien ratkaisujen tarjoajana ja roolimalli globaalin kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Perjantaina 24.11. ympäri läntistä maailmaa ihmiset ryntäilevät edullisten tarjousten perässä. Kaupan tavoite on kasvattaa myyntiä ja ottaa lentävä lähtö joulumyyntiin Black Fridayksi nimetyllä halpojen hintojen päivällä. Kulutuskriittisten vastaisku on Älä osta mitään -päivä, jota myöskin vietetään perjantaina. Lisäksi Sitran perjantaina järjestämässä keskustelussa pohditaan, miten globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme hyvinvointimallia.

Kulutuksen lisääntymisen on todettu olevan yksi keskeinen keino kansantalouden ja hyvinvoinnin kasvuun, mutta nyt olemme tulleet väistämättömän muutoksen eteen: Kulutustapojemme on muututtava, jotta pystymme sopeutumaan maapallon kantokyvyn asettamiin rajoihin. Joka vuosi kulutamme planeettamme tuottamat luonnonvarat ennen aikojaan loppuun. Erityisen tuhlailevia ovat länsimaat: niin sanottu ylikulutuspäivä oli Suomessa tänä vuonna huhtikuun alussa, kun koko maapallolla se osui elokuun alkuun.

”Ilmastoa kuormittavasta tuhlaustaloudesta on siirryttävä uuteen tehokkaampaan talousmalliin, hiilineutraaliin kiertotalouteen, ja tämän on tapahduttava hyvin nopeasti”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

Sitran tänään julkaisema muistio ”Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja?” analysoi Suomen mahdollisia rooleja globaalissa kestävyyskriisissä. Se korostaa, että on Suomen etu olla edelläkävijä kiertotalouden tuomien ratkaisujen tarjoajana. Kestävyyskriisi haastaa myös pohjoismaista hyvinvointimalliamme, koska hyvinvointimme perusta on ollut kasvavassa kulutuksessa ja rajattomassa luonnonvarojen ja fossiilisten polttoaineiden käytössä.

Olemme olleet pitkälti sidoksissa tuotteiden omistamiseen ja varallisuuteen. Ilmastokriisi, luonnonvarojen ylikäyttö ja ekosysteemien heikentynyt toimintakyky kuitenkin pakottavat meidät päivittämään talous- ja hyvinvointikäsityksemme. Suomi voi olla kokoaan isompi ja näyttää muille maille mallia kestävyyskriisin ratkaisemisessa.

Myös kaupungeilla on tärkeä rooli uusien kestävien ratkaisujen vauhdittajana.

”Kaupungit ovat mukana rakentamassa kiertotalouden edellytyksiä: palvelut, yhteiskäyttö ja materiaalien kierrätys on usein helppo saada toimimaan siellä, missä on paljon ihmisiä ja hyvin toimivat yhteisöt. Kaupunkien kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet luovat painetta löytää toimivia kiertotalouden ratkaisuja materiaalien kierrätyksestä kaupunkipyöriin ja ruokahävikkiravintoloista puurakentamiseen”, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

”Maapallon kantokyky asettaa reunaehdon ihmiskunnan toiminnalle ja hyvinvoinnin rakentamiselle. Reilu, kilpailukykyinen kiertotalous yhdessä edistyksellisen hallinnon ja elinikäisen oppimisen kanssa rakentavat Sitran visioimaa hyvinvoinnin seuraavaa erää”, Pantsar kertoo.

 

SitraDebatti: Maapallon kantokyky -tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä 24.11. klo 9-11 tapahtumasivulta. Keskustelua aiheesta käydään Twitterissä tunnisteella #SitraDebatti.

Sitran visio hyvinvoinnin seuraavasta erästä tarjoaa yhteiskuntapolitiikan suuntaviivoja reilun ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Mistä on kyse?