Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää ja huolestuttaa meitä kaikkia. Suomalaiset ihmiset ja organisaatiot haluavat kuitenkin jatkaa rakentavaa keskustelua luonnon merkityksestä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.
Keskiviikkona 9.3.2022, suurena luontodialogipäivänä, järjestettiin lähes 130 rakentavaa keskustelua eri puolilla maata. Keskusteluja järjestäneet ihmiset ja organisaatiot ovat painottaneet, että kriisiaikanakin on tärkeää kyetä katsomaan myös pidemmälle tulevaisuuteen.
”Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. On hienoa, että näin iso määrä keskusteluja järjestettiin, vaikka elämme vaikeita aikoja. Luontomme hyvä tila on myös osa Suomen kokonaisturvallisuutta”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Timo Lehesvirta.
Tavoitteena syventää ymmärrystä luonnon merkityksestä
Sitran ja DialogiAkatemian järjestämän luontodialogipäivän tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea luonto merkitsee eri ihmisille ja organisaatioille. Vuoropuhelu erilaisten näkemysten välillä on tärkeää, kun pohditaan, miten luonnon monimuotoisuus voidaan turvata.
Keskusteluja järjestettiin kymmenillä paikkakunnilla etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Koronatilanteesta johtuen keskustelut järjestettiin valtaosin etänä.
Kyseessä oli tähän mennessä suurin Erätauko-keskustelumenetelmällä järjestettävä dialogipäivä. Sitran kehittämän Erätauko-menetelmän tavoitteena on aiheen, toisten ihmisten tai omien näkemysten aiempaa parempi ymmärtäminen, ei yksimielisyys tai nopeiden ratkaisujen löytäminen.
Tulevaisuudessa yhä useammat turvallisuusriskit liittyvät esimerkiksi ilmaston kuumenemiseen ja luontokatoon. Riskien syvempi ymmärtäminen antaa paremmat eväät myös niiden hallintaan.
”Luonto on kansallinen aarteemme, joka antaa voimaa ja yhdistää meitä. Kriisiaika muistuttaa, mitä luontomme merkitsee myös omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle”, Lehesvirta sanoo.
Valtava kirjo luontoaiheita
Keskustelujen järjestäjinä oli suuri joukko toimijoita yhteiskunnan eri alueilta. Mukana olivat esimerkiksi Keskustanuoret, Elokapina, Ilmailuliitto, Eläkeliitto, Aktivistimummot sekä joukko kuntia ja yliopistoja.
Joukossa oli myös elinkeinoelämää ja tuottajia edustavia järjestöjä, kuten MTK, Energiateollisuus, Infra ry, Kemianteollisuus ja Kaivosteollisuus.
Sitra ja DialogiAkatemia tarjosivat muun muassa koulutuksen keskustelun vetäjille, keskustelujen rungon ja alustuksen, mutta järjestäjät valitsivat keskustelun teemat omista lähtökohdistaan.
Suurena luontodialogipäivänä pohdittiin esimerkiksi:
- Mitä luonto merkitsee opiskelijoille? (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta)
- Isovanhemmat luontosuhteen roolimalleina sukupolvien ketjussa (MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö)
- Aktiivisen kaupunkilaisen rooli luontokadon torjumisessa ja elonkirjon rikastaminen kaupunkiympäristössä (Dodo ry)
- Luonnon monimuotoisuus maaseudun ja kylien voimavarana (Maaseudun Sivistysliitto)
- Mikä on luontopääoman merkitys liiketoiminnassa? (Ramboll Finland Oy)
Sitra teettää luontodialogeista yhteenvedon, joka on määrä julkaista keväällä. Suuri luontodialogi on osa Sitran luontoon liittyvää visiotyötä, jossa on tarkoitus muodostaa realistinen kuva luontopositiivisesta Suomesta – maasta, jossa luonnon köyhtyminen on saatu pysäytettyä yhteistyöllä.
Tutustu tarkemmin suuren luontodialogipäivän keskusteluihin tapahtuman verkkosivuilla!
Lue lisää:
Luontoviisas Suomi 2035 -visio
Päivitetty 11.3.2021: Muutettu jutun aikamuodot.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.