Taloudelliset kannustimet auttavat luontokadon torjunnassa: Koostimme 17 tapaa hinnoitella luonnolle aiheutuvia haittoja ja hyötyjä

Taloudelliset kannustimet voivat tarjota merkittävää vetoapua luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Eri puolilla maailmaa on käytössä laaja valikoima luontohaittamaksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja, jotka kannustavat luontohaittojen vähentämiseen tai toisaalta luonnon tilan parantamiseen.

Tulevaisuustalo Sitran tiistaina 4.6. julkaisemaan selvitykseen Carrots and Sticks – Economic mechanisms for safeguarding and financing biodiversity and ecosystem services on poimittu 17 käytännöllistä esimerkkiä maailmalta ja myös Suomesta. Esimerkit keskittyvät maankäyttöön, joka on merkittävä syy luontokatoon.

”Hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta, mutta kulutamme sitä kestämättömällä tavalla. Jos luonnon taloudellinen arvo olisi paremmin näkyvissä, se olisi helpompi ottaa huomioon päätöksenteossa. Selvitys osoittaa, että tarjolla on laaja työkalupakki toimia, joilla talouden toimintaa voidaan kannustaa kestävämpään suuntaan,” sanoo Sitran Luonto ja talous -projektin johtaja, taloustieteen tohtori Outi Haanperä.

Markkinatalouden toimijat, kuten yritykset, kotitaloudet ja kunnat, muuttavat käyttäytymistään, kun hinnat muuttuvat. Selvityksen mukaan julkinen valta voi tehdä luonnon taloudellista arvoa näkyväksi ainakin kahdella tavalla: edistämällä saastuttaja maksaa -periaatetta ja toisaalta palkitsemalla luonnon tarjoamien palveluiden eli ekosysteemipalveluiden vaalimisesta. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat hyötyjä, joita luonto ihmiselle tarjoaa: muun muassa ravintokasvien pölytystä, veden ja ilman puhdistusta, hiilinieluja ja tulvien hillintää.

Selvitys tarkastelee myös yritysten vapaaehtoisia toimia, kuten ekologisia sertifikaatteja ja erilaisia kannustimia, joita yritykset voivat asettaa oman arvoketjunsa toimijoille, kuten alihankkijoilleen. Englanninkielisen selvityksen toteutti tutkijaryhmä Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ja Tyrsky-Konsultointi Oy:n johdolla.

Asia on erityisen ajankohtainen tänä vuonna, kun maailman maat kokoontuvat YK:n luontokokoukseen Kolumbiaan keskustelemaan siitä, miten kansainvälisen luontotavoitteen kansallinen toimeenpano etenee. Maailman maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä ja kääntämään luonnon tilan elpymisen uralle.

Keppejä ja porkkanoita luonnon vahvistamiseksi

Saastuttaja maksaa -periaatetta on viety käytäntöön esimerkiksi Isossa-Britanniassa tänä vuonna voimaan astuneella Biodiversity Net Gain -sääntelyllä. Sääntely edellyttää rakennus- ja infrahankkeiden toteuttajilta toimia, joiden myötä luonnon tila kokonaisuutena paranee lähtötilanteeseen verrattuna.

Käytännössä tämä toteutetaan niin, että rakentamishankkeen myötä tapahtuva luonnon heikentyminen kompensoidaan tekemällä vastineeksi luontoa vahvistavia toimia rakennettavalla alueella ja tarvittaessa muualla. Jos toimet eivät riitä, rakentajat voivat hankkia niin kutsuttuja biodiversiteettikrediittejä (biodiversity credits). Nämä ovat varmennettuja, maanomistajien muualla tekemiä toimia, kuten niityn perustaminen ja puiden istutus.

Ekosysteemipalveluiden ylläpitoa on puolestaan tuettu esimerkiksi Irlannin Burren-ohjelmalla, joka pyrkii säilyttämään ja ennallistamaan uhanalaisia elinympäristöjä sekä tukemaan niiden lajeja. Ohjelmassa valtio maksaa tukea maanviljelijöille kahdessa vaiheessa: ensin tukea saa luonnon tilaa parantavien toimien toteuttamiseen (25–75 % kustannuksista) ja toisessa vaiheessa tukea maksetaan tulosten perusteella. Ekologisten tulosten arvioinnissa käytetään kriteeristöä, joka sisältää mm. laidunnuksen, eroosion, vesistökuormituksen sekä pusikot ja rikkaruohot.

Yritysten vapaaehtoisista toimista selvitys nostaa esille esimerkiksi elintarvikeyhtiö Valion vastuullisuusohjelman, jossa sopimustuottajat saavat tuottamastaan maidosta korkeamman hinnan, jos he toteuttavat vapaaehtoisia luontotoimia, kuten laiduntamista, pölyttäjäkasvien kylvämistä, hiiliviljelyä tai monilajisen nurmen viljelyä.

Suomi voisi laajentaa talouden työkalujen käyttöä luontokadon torjunnassa

Myös Suomessa on käytössä erilaisia luontoa vahvistavia toimia, kuten Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO metsänomistajille sekä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio.

Sitran analyysin perusteella Suomessa voitaisiin vahvistaa luontohaittojen hinnoittelua ja toisaalta uudistaa kannustimia niin, että ne ohjaisivat luonnon vahvistamiseen.

”Taloudelliset kannustimet kuuluvat tärkeimpiin työkaluihimme, joilla avulla voimme edistää luontotavoitteiden saavuttamista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kun kannustimia suunnitellaan, on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset ristikkäisvaikutukset ja synergiat olemassa olevien kannusteiden kanssa sekä toteuttaa huolellinen vaikutustenarviointi – mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset. Tämä auttaa varmistamaan, että mekanismit ovat tehokkaita ja kestävällä pohjalla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Jarrod Luxton.

Vaihtoehtoja seuraaviksi askeleiksi, joita voitaisiin harkita, on koottu Sitran asiantuntijoiden kirjoittamaan suomenkieliseen muistioon Taloudelliset mekanismit luontokadon pysäyttämisen työkaluna.