uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Terveydenhuollon digisovelluksilla helpotetaan arkea ja hillitään kuluja – potilaat ja ammattilaiset kaipaavat lisää työkaluja sairauksien hoitoon

Sitran rahoittamat kokeilut osoittavat, että terveyssovellukset sopivat monenlaisiin tilanteisiin potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Henkilökunta arvostaa niiden tuottamaa ajantasaista tietoa ja helppokäyttöisyyttä. Käyttöönotto vaatii resursseja, mutta hyödyt näkyvät pian arjessa ja vähenevissä kustannuksissa.

Kirjoittaja

Kirsi Suomalainen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Sitra rahoitti kuuden terveyssovelluksen eli digitaalisen terapian kokeilua Suomessa. Sovellukset perustuvat lääketieteelliseen näyttöön eli ne eivät ole tavanomaisia kuntoiluun tarkoitettuja sovelluksia. Kokeiluissa käytössä oli muun muassa sovellus painonhallintaan ja liikuntaa tukeva sovellus tuki- ja liikuntaelinsairauksia poteville. Pilotit päättyivät toukokuussa 2023.

”Piloteissa on kertynyt käytännön oppeja ja kokemuksia sekä hiottu toimintamalleja ja ohjeita monenlaisiin tilanteisiin. Työtä ja kustannuksia säästyy, jos opit pannaan kiertämään hyvinvointialueille”, toteaa asiantuntija Johannes Ahlqvist Sitrasta.

Kokeilut osoittivat, että terveyssovelluksille on valtava kysyntä. Potilaat kaipaavat lisää työkaluja oman terveytensä ja sairauksiensa yhä parempaan hoitoon. Ammattilaiset haluavat palvella potilaitaan nykyistä tehokkaammin ja tietoon perustuen, mutta myös helpottaa omaa työtään. Potilaat ja ammattilaiset ovat tyytyväisiä terveyssovellusten käyttäjiä, kunhan sovellus on valmis tuote.

Terveyssovellukset helpottavat potilaiden ja ammattilaisten arkea

Terveyssovellukset helpottavat potilaiden yhteydenpitoa henkilökunnan kanssa. Ne tukevat omahoitoa, harventavat käyntejä terveysasemalla ja tuovat uudenlaista turvan tunnetta, kun voinnin seuranta on jatkuvaa. Verenohennuslääkitystä saavien potilaiden veriarvoja voitiin seurata jopa ulkomailta käsin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pilotissa.

Useissa piloteissa havaittiin, että ennakko-oletukset vanhempien potilaiden heikoista digitaidoista eivät pitäneet paikkaansa. Pulmatilanteet voitiin toisinaan ratkaista tukeutumalla lähipiirin apuun.

Ammattilaiset saavat hoitoa tukevista terveyssovelluksista tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa kuin normaalisti. Lisääntyvä tieto tulee ottaa huomioon jo aikaisessa vaiheessa, jotta henkilöstön työkuorma ei kasva. Ajantasaisella tiedolla voidaan helpottaa resurssien kohdentamista vaikuttavaan työhön. Esimerkiksi Siun soten pilotissa voitiin siirtyä syöpäpotilaiden kalenteripohjaisesta seurannasta oireiden mukaiseen seurantaan.

Terveyssovellukset vähentävät vastaanottokäyntejä ja keventävät ammattilaisten työtaakkaa ja järjestelmän kustannuksia, kun uusi toimintamalli on saatu vakiinnutettua. Alkuvaiheessa työmäärä ja kustannukset usein nousevat, kun uusia toimintamalleja sovitellaan käyttöön, henkilöstöä koulutetaan ja hankintoja tehdään. Esimerkiksi potilaskohtainen työaika väheni kolmanneksella terveysasemalla Pohjois-Pohjanmaalla, kun kirjaamiseen ja raportointiin meni aiempaa vähemmän aikaa.

Sovellusten tekniikka ja käyttöönotto lisäsi työtä alkuvaiheessa

Kokeilut toivat esiin myös pulmia. Osa haasteista liittyi pilottien väliaikaiseen luonteeseen ja osa terveyssovellusten käyttöön, kun rahoitusta myönnettiin vain määräajaksi ja integraatiot potilastietojärjestelmiin tai laajat koulutussuunnitelmat jätettiin tekemättä tai mahdollisimman vähäisiksi.

Sovellusten uutuus aiheutti myös lisätyötä, kun ammattilaiset ja potilaat eivät olleet laajasti tietoisia niiden käyttömahdollisuuksista. Niinpä koulutukseen ja käytön tukeen jouduttiin panostamaan alkuun merkittävästi.

Lyhyellä aikavälillä uusista toimintatavoista ja ratkaisuista tulee väistämättä lisää työtä. Terveyssovellukset ovat myös hyvin erilaisia keskenään. Osa vaatii merkittävää integraatiota toimintamalleihin ja järjestelmiin, kun toisissa se ei ole tarpeen, vaan ratkaisut toimivat kuten perinteiset lääkkeet. Esimerkkinä lääkkeen tavoin toimivasta sovelluksesta on Keski-Suomen hyvinvointialueella pilotoitu Onnikka-painonhallintasovellus.

Kaikki digitaaliset ratkaisut vaativat muutoksia toimintamalleihin, jotta niistä saadaan täydet hyödyt irti. Myös ajatusmalleihin tarvitaan muutoksia. Monissa tilanteissa potilaasta tulee aktiivinen toimija omassa hoidossaan passiivisen hoidon kohteena olemisen sijaan.

Useat pilotoidut terveyssovellukset ovat vielä kehitysvaiheessa, joten teknisiltä haasteilta ei vältytty ja sovelluksia jouduttiin korjaamaan ja muuttamaan. Valmiissa sovelluksissa teknisiä ongelmia ei juuri ilmennyt.

Sovellusten käyttöä aiotaan laajentaa ja hyödyntää saatuja oppeja

Sovellukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi. Suurin osa pilottien toteuttajista selvittää kokeiltujen terveyssovellusten käytön laajentamista koko organisaatioon.

Kokeilut toteutettiin vuosina 2022–2023 osana Sitran Terveysdata 2030 -projektia, jossa rakennetaan ratkaisuja ja pelisääntöjä maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa ja tuetaan Suomen terveysalan kilpailukykyä. Sitran tavoitteena oli koota tietoa uusien digitaalisten hoitomuotojen köytöstä osana hoitotyöttä. Mukana oli sovelluksia kuuteen eri sairauteen tai oireyhtymään.

Mistä on kyse?