archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tietoyhteiskunnan kehittämisessä ihminen on tärkein

Oppivat seutukunnat hankkeen päättöseminaari pidettiin Finlandia-talossa 28.1.2004

Julkaistu

Lehdistötiedote 28.1.2004

Sitran tietoyhteiskuntahanke OSKUn päätösseminaari OSKUn oppivuodet 2000 – 2003 pidettiin torstaina Finlandia-talossa Helsingissä. OSKU on poikennut muista tietoyhteiskuntahankkeista sillä, että OSKUa on toteutettu erityisesti kansalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta. Hanke on tuonut paljon tietoa ja tuntumaa siitä, miten tavalliset kansalaiset kokevat tietoyhteiskuntakehityksen. – Kokemuksista on opittu, että tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökohtana ovat aina paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet. Kehittäminen on uusien toimintatapojen oppimista. Se vaatii aikaa, eikä sitä voi nopeuttaa ”käskyttämällä”, kertoo OSKUn projektinjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.  Eri toimijoiden yhteistyö ja yhteisen tahtotilan löytyminen on välttämätöntä. Raha ei ratkaise, mutta sitäkin tarvitaan oikeanlaiseen resurssointiin. – Tietoyhteiskunnan kehittämisen tärkein tekijä on ihminen ja kehittämisen lähtökohtana asiakasnäkökulma. Tietoyhteiskuntavalmiuksien antaminen, eli kansalaisten koulutus ja mahdollisuus päästä verkkoon, on avainasemassa, Mäki-Lohiluoma painottaa.  OSKUn arviointi hankkeen aikana ja sen päätyttyä on ollut mittavaa: kaikki alueprojektit, sisältöprojektit sekä hanke kokonaisuutena on arvioitu ulkopuolisten tutkimuslaitosten toimesta. Arvioinnin tuloksista käy ilmi, että käytännön tietoyhteiskuntakehityksen dynamiikka on monimutkaisempaa ja hitaampaa, kuin OSKUa käynnistettäessä oletettiin. Hanke päättyy, mutta toiminta jatkuu  OSKUn alueprojektit ovat päättyneet, mutta toiminta alueilla jatkuu. OSKUn oppeja tulisi jatkossa pyrkiä levittämään myös muille alueille. Toiminta tarvitsee tuekseen kehittämisverkoston havaintojen ja johtopäätösten levittämiseen  Kansalaisten tietoyhteiskunnallisten perustaitojen parantaminen edellyttää laajamittaista yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelua ja ennakkoluulottomia työnjaollisia kokeiluja alueellisella ja paikallisella tasolla. OSKU-hankkeen arviointiraportti (Sitran raportteja 37) löytyy Sitran internet-sivuilta. Arvioinnin on suorittanut Net Effect Oy.  Hankkeen taustaa Sitra toteutti Oppivat seutukunnat – OSKU –hanketta vuosina 2000 – 2003. Sen tavoitteena oli luoda edellytyksiä sille, että tietoteknisen kehityksen kärjestä syrjässä olevat alueet ja väestöryhmät saadaan mukaan tietoyhteiskunta-kehitykseen. OSKU muodostui kahdeksasta alue- ja kuudesta sisältöprojektista. OSKUssa toimi enimmillään noin 150 työntekijää, projektipäälliköstä maallikkokouluttajiin. Jokaisella alueprojektilla oli ohjausryhmä, joka oli koottu seudun paikallisista toimijoista. Käyttäjille maksuttomia nettipisteitä oli yhteensä yli 200 ja kansalaisverkon käyttäjiksi  koulutettiin yhteensä noin 40 000 henkilöä. OSKU oli Sitran suurin yksittäinen hanke.

Lisätietoja

Projektinjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, puh. 050 364 7883

Projektipäällikkö Leni Haavisto, puh. 050 566 8075

OSKUn askellus suomalaisen tietoyhteiskunnan portailla Seminaarin avajaispuheFinlandia-talo 28.1.2004Sitran yliasiamies Aatto Prihti Suomen tietoyhteiskuntastrategia uudistettiin Sitran johdolla vuosien 1997 – 98 aikana. Kehityksen vauhti oli ollut niin kova, että vuonna 1995 valmistunut strategia tarvitsi jo tarkistamista. Uuden strategian lähtökohtana oli, että tieto ja osaaminen ovat tietoyhteiskunnassa sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Yhteiskuntaa tulee kehittää ihmisten tarpeista lähtien. Yritysten kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia ovat nopeus, joustavuus ja verkostoituminen. Strategia korosti yhteisvastuuta ja innovatiivisuutta koko yhteiskunnassa. Sähköisten palveluiden sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen helppokäyttöisyys ja turvallisuus nousivat selkeästi esille. Verkostotalouden toimintamallien laajaa soveltamista myös yritystoiminnan perinteisille toimialoille korostettiin. Samoin painotettiin etätyön merkitystä muun muassa alueellisen tasapainon kannalta. Tietoyhteiskunnan myönteisten tulosten varmistamiseksi laajoja kehittämisverkkoja ja yhteisiä kärkihankkeita pidettiin tärkeinä. Strategian julkistamisesta on nyt kulunut viisi vuotta. Monet silloin visioidut ajatukset ovat kehittyneet tavoiteltuun suuntaan. Sitra käynnisti strategian seurauksena Oppiva Ylä-Karjala –hankkeen, jossa tietoyhteiskunnan jalkauttamista harvaan asutun alueen asukkaille haluttiin kokeilla ja kehittää. Kokeiluhankkeen oppeja seuraten käynnistettiin Oppivat seutukunnat –hanke, jonka päätösseminaarin merkeissä tänään olemme kokoontuneet. Kärkihankkeiden tiedonkulun varmistamiseksi sekä tietoyhteiskuntatutkijoiden tarpeita palvelemaan Sitrassa kehitettiin Kärkiverkosto, joka osoittautui sekä tarpeelliseksi että tärkeäksi keskustelufoorumiksi. Se jatkaa toimintaansa Tampereen yliopiston alaisuudessa. Sitra käynnisti myös perinteisen yritystoiminnan verkostohankkeita, joissa kokeiltiin sekä uusia toimintatapoja että uuden teknologian käyttöä. Niistä on kehittynyt Sitran pääomasijoittamiseen oma yritysverkostojen rahoitusosio. Nyt olemme kuulemassa ja keskustelemassa OSKUn kokemuksista sekä sen tuomista onnistumisista ja pettymyksistä. Tavoitteet olivat korkealla. Haluttiin uusilla tavoilla ihmisen hyvää, asuipa hän sitten kaukana syrjässä tai kaupunkialueella. Monen toimijan kanssa työskentely vaati aikaa ja kärsivällisyyttä enemmän kuin osattiin etukäteen arvioida, mutta sekin oppi on hyödyllistä jatkossa. OSKU on astunut tietoyhteiskunnan portaiden ensi askelmat, mutta paljon askelmia on vielä edessä. Tietoyhteiskuntakehityksen kriittinen osa-alue on ihminen, ei enää teknologia. Jos Suomi aikoo olla johtava tietoyhteiskunta, sen on saatava ihmiset innostumaan ja käyttämään uusia sovelluksia muita maita tehokkaammin. OSKUssa kehitetyt ja kokeillut sosiaaliset innovaatiot olisi voitava levittää koko yhteiskuntaan. Samanaikaisesti olisi varmistettava kehityksen nopea jatkuminen OSKUn pohjalle rakentuvien uusien kokeiluiden avulla. Myös teknologian kehittäjille saadut opit ja vinkit ovat tärkeitä. Meillä on aivan liikaa teknologisia keksintöjä, joiden ihmislähtöisyyttä ei ole edes ajateltu. Tulevaisuus on kuitenkin helpoissa sovelluksissa, joita tarvitaan arjessa. Toivotan Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi OSKUn päätösseminaariin.   28.1.2004/KS