Tonnikalaa ja tuontilohta kannattaa korvata järvikalalla kouluruokailussa

Särjen käyttö kouluruokailussa tuo ympäristöhyötyä, luo työtä alueelle ja säästää kaupungin kustannuksissa, todistaa Jyväskylässä toteutettu Sitran hanke. Hankkeen ansiosta särkeä tarjotaan tulevaisuudessa Jyväskylän kaupungin ruokapalveluissa, ja Sitra toivoo lähikalan käytön leviävän julkisiin keittiöihin ympäri Suomea.

Roskakalaksikin haukuttu särki on kilpailukykyinen ja maukas vaihtoehto tuontikalalle. Särjen käyttö kouluruokailussa tuo alueelle työtä, parantaa ympäristön tilaa ja vähentää ilmastopäästöjä, ilmenee Jyväskylässä tehdyn Lähiruokaa resurssiviisaasti -hankkeen tuoreista tuloksista.

Tonnikalan ja tuontilohen korvaamista särjellä kokeiltiin Vesangan päiväkoti-koulussa tämän syksyn ajan. Tuontikalan korvaaminen kotimaisella järvikalalla on Sitran mukaan suuri mahdollisuus.

”Hanke osoitti, että särjen käyttö julkisten keittiöiden ruokailussa on paitsi mahdollista, myös erittäin kannattavaa. Kalastus ja jalostus luovat alueelle kaivattua uutta työtä, järvien tila paranee kalastuksen ansiosta ja jopa särjestä on mahdollista tehdä maukasta ja pidettyä kouluruokaa”, sanoo asiantuntija Hanna-Leena Ottelin Sitrasta.

Julkisiin keittiöihin ostetaan vuosittain noin 350 miljoonalla eurolla ruokaa ja raaka-aineita, ja esimerkiksi Keski-Suomessa vain 5 prosenttia siitä on lähiruokaa. Jos esimerkiksi Jyväskylässä julkisten laitoskeittiöiden ulkomainen tuontikala korvattaisiin läheltä kalastetulla järvikalalla, se loisi alueelle neljä työpaikkaa, ilmenee hankkeessa tehdystä arviolaskelmasta.

Särkijaloste osoittautui myös hinnaltaan kilpailukykyiseksi tuotteeksi koulukeittiölle, jos sitä verrataan esimerkiksi kuutioituun tai suikaloituun tuontiloheen.

”Särkijaloste pärjää hyvin tukkujen listahinnoille, mutta häviää monille kilpailutetuille hinnoille. Esimerkiksi peltipurkkiin pakattu tonnikala on selvästi särkeä edullisempaa. Halpa tonnikala vie valitettavasti samalla mahdollisuuksia kotimaisilta kalastajilta”, sanoo projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoululta.

Jyväskylän hankkeeseen särjet toimitti kalastaja Ari Seppälä, joka kehitti pienillä investoinneilla särjen massakalastukseen hanketta varten tarvittavan logistiikan ja jalosti särjet suurkeittiöille sopivaan muotoon.

”Toimitimme särjet keittiölle pehmeiksi kypsennettyinä, jolloin niistä on helppo valmistaa erilaisia ruokia. Särkien kalastus on tehokasta, kun ne kalastetaan katiskoilla keväällä ennen jäiden lähtöä. Keskimäärin 30 katiskalla saa tällä tavoin päivässä noin 125 kiloa kalaa. Särjen kalastus voisi helposti työllistää esimerkiksi maanviljelijöitä tai muita henkilöitä, joilla on tuohon aikaan muiden töiden suhteen hiljaista”, Ari Seppälä sanoo.

Ympäristöhyötyä särki tuottaa pääasiassa kahta kautta: särjen käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja järvien rehevöitymistä. Maatalouden tutkimuskeskus MTT selvitti särkituotteen ympäristövaikutukset ja totesi, että särkikilon ilmastopäästöt ovat vain kuudenneksen esimerkiksi tonnikalan aiheuttamista päästöistä. Rehevöittävien päästöjen osalta vertaillessa särki oli loheen, seihin ja tonnikalaan verrattuna myös ylivoimainen: särjen kalastus vähentää järvien rehevöitymistä ja puhdistaa järviä.

”Särkien kalastuksen mukana vesistöstä poistuu merkittävästi typpeä ja fosforia. Lisäksi särkikalojen kalastus vaikuttaa myönteisesti kalakantojen kestävyyteen, siellä missä särkikaloja on ylen määrin vesistössä. Särkikannat Suomessa sekä sisävesissä että Itämerellä kestävät hyvin kalastusta, kun taas eräät tonnikalakannat ovat uhanalaisia”, toteaa tutkija Frans Silvenius MTT:ltä.

Hankkeen tärkein tulos oli ehkä kuitenkin se, että kuudesta laitoskeittiöille kehitetystä särkireseptistä koululaisten suosikeiksi nousivat särkikiusaus ja särkipitsapiirakka. Myös kaksi muuta särjestä tuotekehitettyä lapsille maistunutta ruokalajia vakioitiin kaikkien suurkeittiöiden käyttöön.

Jyväskylän kaupungin ruokapalveluista vastaava Kylän Kattaus ottaa särjen vanhuspalvelujen ruokalistoille maaliskuusta alkaen. Neuvottelut särjen laajemmasta käytöstä kaupungin ruokapalveluissa aloitetaan tammikuussa.

Lähiruokahanke on osa Sitran Kohti resurssiviisautta -hankekokonaisuutta. Sen tavoitteena on löytää keinoja vähentää luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä ja samalla lisätä alueen hyvinvointia.

Lisätietoja:

Hanna-Leena Ottelin, asiantuntija, Sitra
p. 050 376 9499
hanna-leena.ottelin@sitra.fi

Leena Pölkki, projektipäällikkö, JAMK
p. 050 401 1894 leena.polkki@jamk.fi

Ari Seppälä, maaseutuyrittäjä
p. 040 730 0015
ari.seppala@voihyvinhunaja.fi

Frans Silvenius, tutkija, MTT,
p. 0295 31 7753 frans.silvenius@mtt.fi

Tuija Sinisalo, liikelaitosjohtaja, Kylän Kattaus
p. (014) 266 8262, 050 5171 829
tuija.sinisalo@jkl.fi