Tuhat ehdotusta Suomen tärkeimmäksi haasteeksi

Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuun tuli yli tuhat ehdotusta siitä, mikä on Suomen tärkein ongelma tai käyttämätön mahdollisuus. Kilpailulla ratkaistavasta ongelmasta järjestetään yleisöäänestys syksyllä 2016.

Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu on saanut suomalaiset liikkeelle ratkomaan yhteiskunnan epäkohtia. Kilpailussa ratkaistavan haasteen määrittely alkoi kaikille avoimella ideakuulutuksella ja kahden kuukauden ideointiajan jälkeen haaste-ehdotuksia tuli hiukan yli tuhat kappaletta. Näiden ehdotusten pohjalta lähdemme rajaamaan lopullista, kilpailussa ratkaistavaa haastetta, johon poikkiyhteiskunnalliset tiimit kehittelevät ratkaisuja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna 2017.

Työhön, koulutukseen ja oppimiseen liittyvät haasteet puhuttivat ihmisiä eniten. Myös yleinen asenneilmasto, kestävät elämäntavat sekä eriarvoisuuden lisääntyminen nousivat aineistosta selkeästi esille. Kaikkia annettuja ehdotuksia pääsee selailemaan www.ratkaisu100.fi-sivulla.

Ehdotuksia tuli niin helsinkiläisiltä lapsilta kuin pohjoiskarjalaisilta virkamiehiltäkin. Ongelman miettimiseen oli panostettu ilahduttavan paljon: jotkut kertoivat kuinka olivat työpaikalla pistäneet pystyyn työryhmän pohtimaan aihetta, useimmat olivat lisänneet ehdotukseensa linkkejä tieteellisiin tutkimuksiin, artikkeleihin, YouTube-videoihin, mielipidekirjoituksiin tai siteerasivat historian merkkihenkilöitä Martin Luther Kingistä lähtien. Haaste-ehdotusten perusteluiksi kerrottiin myös omakohtaisista kokemuksia.

Keskustelun taso oli ilahduttavan kunnioittavaa ja asiallista aikana, jolloin some-keskusteluja leimaa aggressiivisuus ja vastakkainasettelu – asia, josta moni kantoi huolta myös haaste-ehdotuksissa.

Haasteraati valmistelee ehdotukset yleisöäänestykseen

Olemme koonneet haasteen yksityiskohtaista määrittelyä varten riippumattoman, noin 25-henkisen asiantuntijaryhmän, joka keskustelee avoimessa ideakuulutuksessa tulleista ehdotuksista.

Tämä haasteraati jatkojalostaa tieteellisen tutkimuksen sekä aiheiden parissa toimivien ihmisten kokemustiedon tuella ideakuulutuksessa esitetyistä ideoista 3-5 haastetta, joista kansalaiset äänestävät yhden itse kilpailuun kaikille avoimessa yleisöäänestyksessä syksyllä 2016. Kaikki ideakuulutuksessa esitetyt ideat viedään raadille ja ne otetaan huomioon työskentelyssä.

”Ratkaistavan ongelman määrittely on haastekilpailun onnistumisen kannalta kriittinen vaihe”, kommentoi haastekilpailuprojektissa työskentelevä Kalle Nieminen.

”Isot globaalit ilmiöt tulevat entistä lähemmäs ihmisten arkea luoden täysin uudenlaisia haasteita hyvinvoinnille. Liian usein lähdetään kehittämään ratkaisua tuntematta itse haastetta tarpeeksi hyvin”, jatkaa Nieminen.

”Haasteen syvälliseksi ymmärtämiseksi tulee yhdistää tieteellistä tutkimusta ja kokemustietoa niiltä, joita haaste oikeasti koskettaa.”

Haasteraatiin on kutsuttu kansalaisia siten, että ihmisten erilaiset taustat, näkökulmat ja asiantuntemukset ovat edustettuina mahdollisimman kattavasti. Raadin jäsenet osallistuvat itsenäisinä kansalaisina, eivätkä edusta mitään taustaorganisaatiota.

”Kansalaisraateja on hyödynnetty edustuksellisen päätöksenteon tukena useissa maissa. Esimerkiksi Britanniassa julkinen terveydenhuoltoyhtiö NHS on soveltanut kansalaisraateja, kun se on halunnut antaa kansalaisille lisää sananvaltaa NHS:n kehitykseen”, kertoo Sitran asiantuntija Antti Halonen.

Raati aloittaa urakkansa huhtikuun lopussa ja sen työskentelylle on varattu aikaa kesäkuuhun asti. Raadin muotoilemat kolmesta viiteen haastetta avataan yleisöäänestykseen syksyllä 2016. Julkaisemme haasteraadin kokoonpanon raadin aloittaessa työnsä huhtikuun lopussa.

Voit seurata haasteraadin työn etenemistä Sitran kanavilla tai tilaamalla Ratkaisu 100 -uutiskirjeen. Suosittelemme myös Antti Halosen artikkelia Kohti oikeita kysymyksiä: Miten Ratkaisu 100 -kilpailussa ratkaistava ongelma valitaan?