Tuleeko Suomesta näillä keinoilla geenitiedon käytön edelläkävijä? – Lue, kommentoi ja vaikuta!

Geenitestien hyödyntäminen niin, että jokainen suomalainen voi käyttää niistä saatavaa tietoa omassa elämässään terveytensä hyväksi. Genomitiedon eli ihmisen perimää koskevan tiedon hyödyntäminen terveydenhuoltojärjestelmässä niin, että jokaisen asiakkaan terveyttä voidaan tukea ja sairauksia ennaltaehkäistä sekä hoitaa itse kullekin erikseen räätälöidyillä tavoilla. Olemassa olevien kansallisten vahvuuksiemme hyödyntäminen, jotta Suomesta tulee genomiikassa kansainvälisesti houkutteleva tutkimus- ja liiketoimintaympäristö jo lähivuosina.

Muun muassa nämä tavoitteet sisältyvät kansallisen genomistrategian luonnokseen, joka julkistettiin tänään kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikassa, Otakantaa.fi-palvelussa kenen tahansa halukkaan kommentoitavaksi. Luonnoksen ja kommentointimahdollisuuden löydät tästä linkistä. Kommentointimahdollisuus jatkuu 25.3. asti.

”Kommentit ja muutosehdotukset otetaan huomioon strategian viimeistelyssä. Jokaista muutosehdotusta harkitaan, mutta emme tietenkään voi luvata, että kaikki ehdotukset sisällytettäisiin strategiaan”, sanoo lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskinen sosiaali ja terveysministeriöstä.

Genomitiedon saatavuus on muuttunut viime vuosina merkittävästi ja esimerkiksi erilaisten geenitestien hinnat ovat suorastaan romahtaneet. Genomitiedon käytön yleistyminen on kansainvälinen, suuren mittaluokan trendi, joka tapahtuu yksittäisten valtioiden päätöksistä riippumatta.

Tämän vuoksi tarvitsemme genomistrategian, joka on paitsi tilannearvio myös kansallinen suunnitelma siitä, miten tähän muutokseen reagoidaan. Strategiassa linjataan, miten voimme varautua esimerkiksi muutokseen mahdollisesti liittyviin käytännöllisiin ja eettisiin haasteisiin. Lisäksi on varmistettava, että mahdollisuus käyttää omaa perimää koskevaa terveystietoa ei rajoitu vain muutoinkin hyvin toimeen tuleviin suomalaisiin. 

”Haluamme tarjota kaikille ihmisille mahdollisuuden saada tietää omaan perimäänsä liittyvää terveystietoa sekä varmistaa, että saatavilla on myös luotettavaa perinnöllisyys- ja elintapaneuvontaa. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa geenitiedon ympärille syntyvien uusien palvelujen kehittäminen”, strategiatyöryhmään kuuluva Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo.

Tekeillä olevan strategian ote on kunnianhimoinen, sillä sen tähtäin on jo vuodessa 2020. Strategiassa kuvataan seitsemän tavoitetta ja 20 toimenpidettä, joilla varmistetaan, että ”2020 genomitietoa hyödynnetään Suomessa tehokkaasti ihmisten terveyden hyväksi”. Strategian valmistelu on loppusuoralla ja sen on tarkoitus olla valmis huhtikuun loppuun mennessä.