Tulevaisuusbarometri 2025: Suomalaisten tulevaisuususko notkahti – luottamus kunta- ja aluedemokratiaan heikoissa kantimissa 

Rauhattomasta maailmantilanteesta ja yleisestä epävarmuudesta huolimatta vain 14 prosenttia suomalaisista arvioi oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa nykyhetkeä huonommaksi tai merkittävästi huonommaksi. Lisäksi yli puolet suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.   

Suomalaisten kiinnostus tulevaisuutta kohtaan on säilynyt neljättä kertaa tehdyn Tulevaisuusbarometrin mukaan korkealla tasolla, sillä tulevaisuus kiinnostaa lähes kaikkia (85 %). Suurin osa (75 %) on lisäksi sitä mieltä, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Eri ikäryhmistä nuorten (15–24-vuotiaat) tulevaisuususko on säilynyt vahvimpana. Heille tulevaisuus näyttäytyy vanhempia ikäryhmiä parempana, ja he myös uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.   

Sen sijaan luottamus Suomen parempaan tulevaisuuteen on notkahtanut. Suomen tulevaisuuden näkee nykyhetkeä parempana vain 18 prosenttia (pudotusta edelliseen, vuoden 2023 Tulevaisuusbarometriin verrattuna on 11 prosenttiyksikköä). Vielä synkempi on suomalaisten näkemys ihmiskunnan tulevaisuudesta. Sen näkee nykyistä parempana vain 11 prosenttia suomalaisista. 

  
”Niin kansalaisten kuin kokonaisten kansakuntien luottamus tulevaan on ollut viime vuosien kriiseissä ymmärrettävästi koetuksella. Vaikka suomalaisten tulevaisuususko on heikentynyt, se on yhä korkealla tasolla. Lisäksi uskomme vahvasti, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämä on meille voimavara, jota pitäisi osata hyödyntää aiempaa paremmin yhteiskunnan uudistumiseen ja erilaisiin tulevaisuuksiin varautumisessa”, Sitran ennakointitoiminnon johtaja Veera Heinonen sanoo. 

Synkimmät näkymät Etelä-Savossa, myönteisimmät Pirkanmaalla 

Alueellisesti suomalaisten suhtautumisessa tulevaisuuteen ei ole isoja eroja. Sen sijaan arviot oman asuinkunnan tulevaisuudesta vaihtelevat. Suomen maakunnista synkimmiksi tulevaisuuden näkymät arvioidaan Etelä-Savossa, jossa jopa puolet vastaajista näkee oman asuinkuntansa tulevaisuuden nykyhetkeä huonompana. Positiivisimpia arviot ovat taas Pirkanmaalla, jossa 37 prosenttia kansalaisista näkee oman kunnan tulevaisuuden parempana ja vain neljännes huonompana.   

Oman asuinkuntansa tulevaisuuden huonommaksi näkevät useammin maaseutumaisissa kunnissa asuvat kuin kaupunkimaisissa kunnissa asuvat. Parempana tulevaisuuden näkee kaupungeissa asuvista neljännes, maalla asuvista vain 18 prosenttia.   

Verrattuna edelliseen kuntavaalien alla tehtyyn, vuoden 2021 Tulevaisuusbarometriin, arviot asuinkunnan tulevaisuudesta ovat nyt pessimistisempiä melkein kaikissa maakunnissa. 

Päätöksenteosta puuttuvat innostavat visiot ja pitkäjänteisyys  

Tulevaisuusbarometrissa kysyttiin tällä kertaa tulevaisuusnäkymiä kansalaisten lisäksi myös alue- ja kuntapäättäjiltä. Vain 11 prosenttia kansalaisista kokee, että päättäjillä on innostavia visioita heidän oman hyvinvointialueensa tulevaisuudesta. Päättäjistä näin ajattelee 18 prosenttia. Kuntatasolla tulokset ovat hieman positiivisemmat. Kansalaiset ja päättäjät ovat samaa mieltä myös siitä, että paikallis- ja aluetason päätöksissä ei huomioida pitkän aikavälin vaikutuksia riittävästi.   

Kunta- ja aluedemokratian kannalta karua on myös se, että vain 15 prosenttia kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen. Melkein puolet suomalaisista myös ajattelee, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun asuinkuntansa tulevaisuudesta.  

”Tulevaisuusbarometrin tulosten perusteella paikallinen ja alueellinen päätöksenteko Suomessa ei tällä hetkellä näyttäydy kansalaisille parempaa tulevaisuutta rakentavana poliittisena ja demokraattisena prosessina. Sen sijaan tuloksista piirtyy kuva lyhytjänteisenä hallinnointina, johon kuntien ja alueiden asukkailla on vain niukasti vaikutusmahdollisuuksia”, sanoo Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Jukka Vahti.  

Työ, turvallisuus ja hyvinvointivaltion turvaaminen ohjaavat äänestyspäätöksiä alue- ja kuntavaaleissa 2025  

Suomalaiset haluaisivat, että seuraavan 10 vuoden aikana syntyisi lisää työpaikkoja ja että lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi. Tärkeäksi koetaan myös hyvinvointivaltion säilyttäminen sekä kansallisen turvallisuuden varmistaminen.  

Samat asiat vaikuttavat myös alue- ja kuntavaalien äänestyspäätökseen: kolmen kärjen muodostavat työpaikat, hyvinvointivaltion säilyttäminen sekä turvallisuus.   

Verrattuna vuoden 2021 kuntavaalien alla tehtyyn Tulevaisuusbarometriin äänestäjät näyttävät nyt olevan vähemmän varmoja siitä, mitkä asiat heidän äänestyspäätökseensä vaikuttavat. Vain uusien työpaikkojen luomisen merkitys on aiheena selvästi nostanut merkitystään aiempaan verrattuna.     

”Tässä useiden samanaikaisten kriisien ajassa tarvitaan yhteisiä, innostavia näkymiä tulevasta eikä ainoastaan reagointia. Emme voi vain varautua pahimpaan, vaan tärkeää on myös toivottavan tulevaisuuden rakentaminen. Tätä tuntuvat kaipaavaan tulostemme perusteella sekä päättäjät että äänestäjät. Ja erityisen tärkeää tämä on nuorten tulevaisuususkon – ja siten meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta”, Heinonen korostaa.

  5+1 nostoa Tulevaisuusbarometrista

1. Parempaan tulevaisuuteen uskoo yhä harvempi. Nuorten usko tulevaisuuteen on kuitenkin säilynyt verrattain vahvana – ihmiskunnan tulevaisuus mietityttää.
2. Alueellisesti suomalaisten suhtautumisessa tulevaisuuteen ei isoja eroja – arviot oman asuinkunnan tulevaisuudesta kuitenkin vaihtelevat.
3. Alueellisesta päätöksenteosta puuttuvat innostavat visiot ja pitkäjänteisyys niin kansalaisten kuin päättäjien itsensäkin mielestä – vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi.
4. Kansalaiset ja päättäjät suhtautuvat Suomea muuttaviin kehityskulkuihin osin eri tavoin.
5. Työ, turvallisuus ja hyvinvointivaltion turvaaminen ohjaavat äänestyspäätöksiä alue- ja kuntavaaleissa 2025.

+ Suurin osa suomalaisista uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa – tämä on Suomelle voimavara, jota voisimme hyödyntää paremmin.