Siirtymä lineaarisesta ja uusien luonnonvarojen käyttöönottoon perustuvasta talousmallista kiertotalouteen Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous muuttaa merkittävästi liiketoimintamalleja.
Kansainvälinen kauppa on keskeisessä roolissa tämän siirtymän toteutumisessa verkottuneessa maailmantaloudessa: kiertotalousratkaisut leviävät muiden tavaroiden ja palvelujen tavoin juuri kansainvälisen kaupan avulla.
Kansainvälistä kauppaa ja kiertotaloutta tutkittaessa tarkastelu on toistaiseksi keskittynyt tavaroihin ja raaka-aiheisiin. Palveluja on tarkasteltu huomattavasti vähemmän, vaikka juuri ne ovat avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä. Palvelut auttavat pitämään resurssit kierrossa pidempään ja lisäämään tuotteiden käyttöastetta.
Palveluiden kauppa on myös kasvanut huomattavasti tavaroiden kauppaa nopeammin vuoden 2005 jälkeen.
Sitran ja ilmasto- sekä kestävyyskysymyksiin erikoistuneen tutkimuslaitoksen International Institute for Sustainable Developmentin (IISD) laatima selvitys tarjoaa uutta tietoa kansainvälisen palvelukaupan roolista kiertotaloussiirtymässä. Ulkoministeriö on rahoittanut selvitystä.
Selvitys perustuu kiertotalouden liiketoimintamalleja soveltaville yritykselle tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi 96 yritystä, sekä 16 yrityksen tarkempaan haastatteluun. Mukana on yrityksiä eri puolilta maailmaa, mutta suuri osa niistä on Suomesta.
Kiertotalouspalvelujen kansainvälinen kauppa perustuu digitaalisiin ratkaisuihin
Selvitykseen osallistuneista kiertotalouspalveluja myyvistä yrityksistä suuri osa on pieniä tai mikrokokoisia yrityksiä. Kiinnostavaa on, että näistä yrityksistä peräti 50 prosentilla on toimisto tai tytäryhtiö ulkomailla, mikä on poikkeuksellista pienistä ja mikroyrityksistä puhuttaessa.
“On kiinnostavaa, että kiertotalouteen liittyviä palveluja vievät yritykset ovat selvityksen perusteella erikoistuneet nimenomaan kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja vientiin. Tämä pätee myös hyvin pieniin yrityksiin”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen.
”Koronaviruspandemia, digitalisaatio ja palveluiden roolin kasvu vaikuttavat jo nyt liiketoimintamalleihin ja uskomme, että nämä vaikutukset voimistuvat. Muutos näkyy myös kun tarkastellaan kiertotaloutta, jossa digitaalisten palveluiden merkitys kasvaa nopeasti.”
Kyselyyn osallistuneet yritykset pitivät useita eri palveluita tärkeinä kiertotalousliiketoiminnalleen: yleisimmät palvelut, joita myytiin tai ostettiin, olivat kierrätyspalvelut, tutkimus ja kehitystoiminta sekä IT-palvelut.
Selvityksen mukaan kiertotalouteen liittyviä palveluita viedään paljon digitaalisesti ja ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden kautta.
96 selvitykseen osallistuneen yrityksen joukkoon kuuluvat mm. tekstiilejä palveluna tarjoava ja niiden käyttöastetta optimoiva suomalainen Lindström sekä hollantilainen Closing the Loop, joka myy matkapuhelimille ja muille laitteille ”kiertotaloutta palveluna”. Tämä tarkoittaa, että tuotteen hintaan sisältyy maksu kehittyvissä maissa tapahtuvasta käytettyjen puhelinten kierrätyksestä.
Yhdenmukainen sääntely ja kansainvälinen yhteistyö voisivat vauhdittaa kiertotalouden palvelukaupan kasvua
Selvityksessä tarkastellaan myös kiertotalouspalvelujen kansainvälisen kaupan esteitä. Yleisin este yritysten mukaan on eri maiden poikkeava sääntely, jonka mainitsi haasteena useampi kuin joka neljäs tutkimukseen osallistuneista yrityksistä.
”Kauppapolitiikalla voidaan tukea globaalia siirtymää kiertotalouteen helpottamalla kiertotaloustuotteiden ja palveluiden liikkumista ja saatavuutta”, kertoo selvitystä tekemässä ollut kauppapolitiikan asiantuntija Alice Tipping IISD:ltä.
”Kauppapolitiikka voi myös auttaa valtioita kehittämään ja hyödyntämään kilpailuetua esimerkiksi resurssien kestävässä käytössä sekä nopeuttaa kiertotaloutta edistävän teknologian leviämistä.”
Selvitys korostaa, että tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa ovat kytkeytyneet toisiinsa. Tavaroiden liikkumisen esteet vaikuttavat myös palvelujen liikkumiseen, kun kyse on kiertotalousratkaisuista. Palveluiden liikkumisen laajemmat rajoitteet, kuten datan lokalisointiin liittyvät haasteet, olivat myös merkittäviä tutkimukseen osallistuneille yrityksille.
Globaalin kiertotaloussiirtymän edistäminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä, sillä kiertotalouteen siirtyminen ei ole mahdollista vain yhdessä valtiossa. Kansainvälinen kauppajärjestelmä ja esimerkiksi maailman kauppajärjestö WTO voivat vauhdittaa muutosta.
Lataa julkaisu: Trading Services for a Circular Economy (englanniksi).
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.