archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tuore selvitys: Sote-tietopaketeilla saatiin vertailukelpoista tietoa maakunnallisista sote-kustannuksista

Valtakunnallisen sote-raportoinnin mallin kehittäminen ja käyttöönotto jatkuu vuoden 2018 alusta alkaen sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Sosiaali- ja terveydenhuollosta voidaan vastedes saada entistä vertailukelpoisempaa tietoa, joka on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisen työkaluna. Näin todetaan selvityksessä, jossa arvioidaan sote-tietopakettien käyttöä neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Parhaillaan sote-tietopakettien käyttöönottoa valmistellaan usean maakunnan alueella.

Sote-tietopaketit on sosiaali- ja terveydenhuollon uusi raportointimalli, joka on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Sitran ja satojen asiantuntijoiden yhteistyössä viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana. Tietopaketit tuottavat maakunnan järjestäjälle vertailukelpoisen tilannekuvan kunkin maakunnan väestön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta ja kustannuksista.

Nyt julkaistun arvioinnin yhteydessä suuria kustannuseroja maakuntien välillä löytyi esimerkiksi ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen kustannuksissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen välillä. Siinä missä Varsinais-Suomessa kustannukset alueen alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat 3 335 euroa, vastaava luku oli Keski-Uudellamaalla 2 205 euroa.

”Tietopaketteja voidaan käyttää ohjauksen ja johtamisen tukena jo sote-uudistusta valmisteltaessa. Ne ovat keino muodostaa tulevien maakuntien kannalta tärkeää tilannekuvaa alueen sote-palvelujen kustannusrakenteesta. Ministeriö kannustaa maakuntia tietopakettien käyttöönottoon ja tukee maakuntien yhteistyötä tietopakettien hyödyntämisessä osana maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanoa”, johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Asiakkaiden palvelutarpeet saadaan selville entistä paremmin

Tietopaketit kokoavat yhteen julkisesti rahoitettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta kuvaavat tiedot riippumatta palvelun tuottajasta, organisaatiorakenteesta tai rahoitusmallista. Sote-tiedon vertailukelpoisuus edellyttää, että tietopakettien sisällöt ja laskentaperiaatteet ovat yhteneväiset. Tämä parantaa tiedon saatavuutta myös muihin käyttötarpeisiin sekä lisää tiedon tuotannon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Viime syksyn aikana toteutettu arviointi osoitti, että maakuntien välinen sote-kustannusten vertailtavuus on hyvä. Maakuntien kaikista sote-kustannuksista 97,2 prosenttia kohdentuu oikealla tavalla sote-tietopakettien käsikirjassa määriteltyjen tietopakettien sisälle. Vajaa kolmen prosentin ero muodostuu maakuntien kirjanpidon erilaisista käytänteistä ja palvelujen järjestämisen erilaisista tavoista.

Toiminta- ja taloustiedon yhdistäminen toisiinsa ja kiinnittäminen asiakkaan henkilötietoon on merkittävä muutos nykytilaan ja välttämätöntä tulevaisuuden tiedolla johtamiselle. Tiedot yhdistämällä voidaan tunnistaa nykyistä paremmin eri asiakkaiden palvelutarpeet ja palvelujen käyttö sekä näiden tuottamiseen käytetyt resurssit. Vertailutieto auttaa näkemään maakunnan vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä.

Tavoitteena on, että maakunnat voivat tulevaisuudessa sitoa henkilötietoja palvelujen käyttötietoon ja yhdistää niitä myös laatu- ja vaikuttavuustietoon. Tuottajien palvelujen tuotteistuksen ja kirjaamiskäytäntöjen sekä erityisesti ICT-tietovarastojen ja -altaiden kehityksen myötä tietojen tarkkuustaso ja porautumismahdollisuudet parantuvat. Datamassojen avulla myös automatisoitu analytiikka on mahdollista.

”Tiedosta on tulossa tärkein yhteiskunnan ja palvelujen kehittämisen ja johtamisen väline. Sote-tietopaketit on yksi keino tarttua tämän megatrendin mahdollisuuksiin. Sote-tietopakettien perusteella maakunta-järjestäjä voi arvioida oman alueen tuotannon tehokkuutta ja rakennetta. Ilman näitä tietoja järjestäjä ei tosiasiallisesti tiedä missä mennään”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.

Sitran tietopaketteihin liittyvä projekti päättyy vuoden 2018 alussa. Samalla vetovastuu sote-tietopakettien kehittämisestä ja käyttöönotosta siirtyy kokonaisuudessa ministeriössä toimivalle ohjausyksikölle.

Lisätiedot
johtaja Pasi Pohjola, STM, p. 0295163585

Arvioinnin tulokset on koottu yhteen Sitra selvityksiä -sarjan julkaisuun Vertaamalla viisaammaksi. Sote-tietopakettiraportoinnin tulosten ja toteutuksen arviointi neljässä maakunnassa.

Mistä on kyse?