Suomi on tunnetusti varsin pieni maa, joka ei yksin pysty ratkaisemaan maailman isoja ongelmia. Sitran tuore työpaperi kuitenkin osoittaa, että pystymme vaikuttamaan ilmastokriisiin paljon – ja enemmän kuin usein ajattelemmekaan.
Suomella on maailman mitassa liuta vahvuuksia. Olemme toistuvasti onnistuneetkin olemaan kokoamme suurempia monessa suhteessa – myös ilmastokriisin ratkaisemisessa.
Meillä on myös monta painavaa syytä toimia edelläkävijänä ilmastotyössä. Ilmastojohtajuus ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan pitkän päälle kansallisen edun puolustamista.
Suomi voi osoittaa ilmastojohtajuutta lukuisin tavoin
Pystymme torjumaan ilmastokriisiä kansainvälisesti kahdella pääasiallisella tavalla. Ensinnäkin Suomessa tekemämme valinnat voivat auttaa vähentämään päästöjä rajojemme ulkopuolella. Toiseksi pystymme toimimaan yhdessä osana laajempaa kansainvälistä yhteisöä.
Työpaperi esittää harkittavaksi 12 käytännön toimenpide-ehdotusta:
- Nostetaan ilmastojohtajuus kärkitavoitteeksi. Kansainvälinen ilmastojohtajuus on asetettava Suomessa kaikkea päätöksentekoa ohjaavaksi strategiseksi tavoitteeksi.
- Asetetaan rohkeat ilmastotavoitteet. Sitoutumista hiilineutraaliuteen voi täydentää rohkeilla tavoitteilla esimerkiksi kulutusperäisten päästöjen vähentämisestä ja nielujen kasvattamisesta.
- Laaditaan toteuttamiskelpoiset suunnitelmat. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uskottavat ja kustannustehokkaat suunnitelmat, joissa tunnistetaan myös ilmastotyön riskit.
- Satsataan reilusti osaamiseen. Ilmastoratkaisujen edistämiseksi on satsattava tuhdisti osaamiseen ja innovaatioihin, mukaan lukien korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin.
- Tehdään Suomesta ilmastoratkaisujen elävä laboratorio. Valtion ja kuntien pitää tarjota uusille ilmastoratkaisuille kokeilualustoja ja kotimarkkinoita esimerkiksi julkisilla hankinnoilla.
- Vauhditetaan ilmastovientiä. Suomalaisyritysten ilmastoratkaisut pitää saada vientiä edistämällä tehokkaammin leikkaamaan muidenkin maiden päästöjä.
- Jaetaan kokemukset maailmalle. Suomen on syytä jakaa ahkerasti kokemuksiamme – sekä saavutuksia että vaikeuksia.
- Kasvatetaan kädenjälkeä. Ilmastopolitiikan tavoitteeksi pitää asettaa kansallisten päästöjen vähentämisen ohella kansainvälisen ilmastohyödyn eli hiilikädenjäljen kasvattaminen.
- Vahvistetaan ilmastodiplomatiaa. Kaikissa kahdenvälisissä ja monenkeskisissä suhteissa ilmastokriisin ratkaisemisen pitää olla asialistan kärjessä.
- Tuetaan ilmastoyhteistyön perustaa. Pienelläkin maalla voi olla iso rooli esimerkiksi YK:n ilmastosopimuksen tukemisessa ja kansainvälisten ilmastovaikuttajien kasvattamisessa.
- Puolustetaan ilmaston puolustajia. Suomi voisi käynnistää kansainvälisen aloitteen ilmaston puolustajien tukemiseksi häirintää ja vainoa vastaan.
- Pidetään kaikki mukana. Siirtymästä on tehtävä reilu niin, että kukaan ei putoa kelkasta, ja myös kriittisiä ääniä on kuultava ja kuunneltava.
Suomen on mahdollista jättää huomattavasti kokoaan suurempi jälki ilmastokriisin ratkaisemisessa – ja samalla tavoitella muita ilmastojohtajuuteen liittyviä hyötyjä. Toivomme, että ehdotukset innostavat monia muita miettimään lisää ratkaisuja.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.