sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Muutoskyky näkyy juuri nyt monen yhteiskunnallisen toimijan strategiassa tai agendalla. Sitran tuoreessa Näkemyksiä yhteiskunnan muutoskykyyn -työpaperissa vastataan siihen, mitä on yhteiskunnallinen muutoksentekokyky, miltä sen nykytila ja haasteet näyttävät ja miten Sitran tulisi tukea muutoskyvykkyyttä, jotta työ hyödyttäisi suomalaista yhteiskuntaa.
Muutoskyky syntyy vuoropuhelusta ja yhteisestä tilannekuvasta
Muutoskykyisen yhteiskunnan peruspalikat ovat tutkitusti Suomessa kohdillaan. Vakaus, perusluottamus yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan ja korkea koulutustaso ovat nousseet aiemmissa selvityksissä esiin kansallisina vahvuuksina. Haasteina puolestaan on nähty haluttomuus ja kyvyttömyys reagoida muuttuvaan ympäristöön.
Työpaperiin haastateltujen kuvailuissa yhteiskunnallinen muutos edellyttää samanaikaista ja pysyvää muutosta niin ajattelutavoissa, toimintamalleissa kuin ihmisten käyttäytymisessä.
Julkaisu haastaa vallitsevan käsityksen ylhäältä alas johdetusta ja valta-asemaan perustuvasta muutoksenteosta. Muutoksen tekemiseen ei myöskään aina vaadita yhteistä tavoitetta.
Kriisit luovat otollisen maaperän yhteiskunnalliselle muutokselle. Muutosta voidaan myös aktiivisesti edistää. Toivomme työpaperin kirvoittavan ajatuksia ja rakentavaa keskustelua.
Nykytilakartoitus pohjaa kolmenkymmenen yhteiskunnallisen vaikuttajan haastatteluun. Haastatelluista valtaosa (20) kuului Sitran sidosryhmiin eri sektoreilta: järjestöistä, yrityksistä, kaupungeista, valtionhallinnosta sekä korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Loput kymmenen (10) olivat sitralaisia.
Työpaperissa annetaan seitsemän suositusta Sitralle. Tärkeimpänä näistä se, että Sitran pitäisi toimintamallien lisäksi kehittää toimijoiden yksilöllisiä kyvykkyyksiä.
Kartoitus on yksi osa Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen toiminnan suunnittelun tueksi laadittua muutoskyvyn nykytila-analyysiä, jossa on hyödynnetty myös Sitran aiempia raportteja ja selvityksiä, esimerkiksi Sitran vaikuttavuusarviointia vuodelta 2019.
Nyt tehdyn työpaperin on toteuttanut Owal Group.
