Marras-joulukuussa 2022 laadittu katsaus ukrainalaisten tilanteesta Suomessa vahvistaa julkisen hallinnon kykyä ennakoida ja varautua muuttuviin tilanteisiin ja palvelutarpeisiin.
Sitra oli yksi katsauksen rahoittajista yhdessä sisäministeriön ja E2 Tutkimuksen kanssa. Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman lähtökohtana on, että kaikkien väestöryhmien ääni tulee kuulluksi yhteiskunnassa. Etenkin maahan tulevien ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ovat yleisesti heikommat kuin valtaväestön.
Katsauksen mukaan ukrainalaisten tulevaisuudensuunnitelmia on vaikeaa ennakoida ja vaikka osa haaveilee paluusta kotimaahan, sitä ei tällä hetkellä pidetä realistisena. Sodan kulun ja seurauksien lisäksi suunnitelmiin vaikuttavat esimerkiksi työ ja perhe.
Työllistymisen esteitä tärkeä tunnistaa
Ukrainalaisten työllistymistä vaikeuttavat katsauksen mukaan erityisesti ongelmat ukrainalaisten tutkintojen tunnustamisessa sekä yhteisen kielen puute. Katsauksen mukaan pakolaisten osaaminen ja tutkinnot tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. Suomen ja ruotsin kielten opetusta on yhä lisättävä. Katsauksessa painotetaan myös, että Suomessa olisi tarpeen lisätä ukrainankielisiä tulkkaus- ja käännöspalveluita ja viestintää.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa palkkatyö on yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista ja tämän takia olisi tärkeää, että tunnistaisimme entistä tarkemmin tekijöitä, jotka hidastavat tai estävät ukrainalaisten tai muiden maahanmuuttajataustaisten työllistymistä,” toteaa Veera Heinonen, Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja.
Ukrainaiset ovat jatkossakin merkittävä maahanmuuttajaryhmä
Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän ukrainalaisia jää maihin, joihin he ovat paenneet. Monella ei ole kotia, minne palata. Niinpä myös Suomessa ukrainalaiset tulevat muodostamaan ison maahanmuuttajaryhmän riippumatta siitä, milloin ja miten sota päättyy.
Vuonna 2022 Suomi myönsi noin 45 000:lle Ukrainasta paenneelle oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Ukrainan kansalaisia oli Suomessa joulukuussa 2022 suunnilleen yhtä paljon kuin Suomen väestöön kuuluvia virolaisia, jotka ovat pitkään olleet suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä. Suomi on vastaanottanut väkilukuunsa nähden enemmän Ukrainasta paenneita kuin Ruotsi, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Viro ja Puola. Tänä vuonna Ukrainasta on arvioitu saapuvan 30 000–40 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa.
Lue koko tiedote sisäministeriön sivuilta.
Katsaus perustuu tilasto- ja haastatteluaineistoihin. Koko katsaus on saatavilla E2 Tutkimuksen sivuilla.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.