sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Euroopan unionilla on tunnetusti valtaa siihen, millaisia lakeja Suomessa säädetään, miten luontoa ennallistetaan tai millaisin ehdoin käymme ulkomaankauppaa. Suomen taloudellinen menestys, turvallisuus ja kansainväliset vaikutusmahdollisuudet ovatkin tiiviisti sidoksissa eurooppalaisiin päätöksiin.
”Tähän nähden Suomessa keskustellaan yllättävän vähän siitä, millaisia tavoitteita haluamme EU:n edistävän ja millaista tulevaisuutta sen päätökset rakentavat 10–15 vuoden aikajänteellä. Tällainen keskustelu olisi todella arvokasta sekä Suomen EU-politiikan että ennakkovaikuttamisen näkökulmasta”, sanoo UPIn vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Iso-Markku on kirjoittanut Sitran julkaiseman muistion Millaisen EU:n haluamme? Näkymiä vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Tulevaisuuspohdinnoille on nyt otollinen hetki. Kesän EU-vaaleissa valitulla Euroopan parlamentilla ja tulevalla EU-komissiolla on edessään valintoja, jotka määrittävät kehitystä vuosien ja vuosikymmenten päähän.
Ukrainan sota ja sen mahdollinen lopputulema, johon EU voi omilla toimillaan vaikuttaa, muokkaa Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristöä pitkäkestoisesti. Demokratian peruspilarit huojuvat osassa EU-jäsenmaita. Teknologisessa kehityksessä Eurooppa on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan Yhdysvalloista ja Kiinasta. Paitsi Euroopan myös koko planeetan kohtalonkysymys on ekologisen kriisin pysäyttäminen, joka vaatii nykyistä nopeampaa ja määrätietoisempaa toimintaa.
”Haasteiden keskellä on hyvä muistaa, että 2000-luvun moninaisissa kriiseissä EU on osoittanut resilienssiä ja pystynyt nopeisiinkin ratkaisuihin. Yllätyksiä ja haasteita on varmasti luvassa jatkossakin. Mutta sen sijaan, että ajaudumme kriisistä toiseen, olisi hyvä pohtia, miten voimme paremmin varautua ja ennen kaikkea vaikuttaa tulevaisuuteen”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Muistio pureutuu EU:n viiteen valintaan skenaarioineen
Muistio Millaisen EU:n haluamme? luotaa Suomen ja maailman muutosta ja tulevaisuutta yhteisestä eurooppalaisesta näkökulmasta kannustaen niin hallintoa, puolueita, kansalaisyhteiskuntaa kuin yrityksiä pohtimaan EU-politiikkaa nykyistä kauaskantoisemmin.
Muistioon on valittu viisi EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävää kehityskulkua, jotka nousivat Sitran ja UPIn keväällä järjestämistä ennakointityöpajoista. Niihin osallistui EU-aiheiden kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Työpajojen tavoitteena oli tunnistaa yhdessä keskeisimpiä kohtalonkysymyksiä ja kriittisimpiä epävarmuuksia sekä niistä avautuvia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Valitut viisi aihetta liittyvät EU:n ilmastotavoitteisiin, arvoihin, laajenemiseen, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin ja kumppanuuksiin kehittyvien maiden kanssa. Vuoteen 2035 ulottuvat skenaariot havainnollistavat, miten erilaiset politiikkavalinnat näissä kysymyksissä veisivät unionia täysin eri suuntiin.
Muistio listaa myös muita viimeaikaisia ennakointiraportteja, jotka tarjoavat niin ikään syötteitä keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Tulevaisuustieto auttaa tarkastelemaan nykytilannetta uudessa valossa ja valitsemaan toimia, jotka vauhdittavat toivottuja kehityskulkuja tai vähentävät mahdollisia riskejä.
”Jos ymmärrämme, mitkä asiat määrittävät keskeisesti EU:n tulevaisuutta ja mitä tulevaisuudelta haluamme, pystymme Suomessa kehittämään ja tarjoamaan unionille ratkaisuja eteen tuleviin haasteisiin”, UPIn Tuomas Iso-Markku painottaa.
Lue lisää!
Sitra muistio
Millaisen EU:n haluamme?
Näkymiä vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin
29.8.2024
Lisätietoja:
Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti, puh. 09 432 7737, tuomas.iso-markku@fiia.fi
Vesa-Matti Lahti, johtava asiantuntija, Sitra, puh. 0294 618 446, vesa-matti.lahti@sitra.fi
Samasta aihepiiristä
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.