uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Uraauurtava robottipuhelukierros tarjosi kurkistuksen kuhmoislaisten näkemyksiin

Kokeilujen tavoitteena on selvittää, miten nopeasti kehittyvää teknologiaa voitaisiin käyttää kansanvallan ja osallisuuden vahvistamiseen erilaisissa kunnissa eri puolilla Suomea.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Kuhmoisissa toteutettiin marraskuun puolessavälissä ainutlaatuinen robottipuhelukokeilu, jossa testattiin, voitaisiinko robottipuheluilla kerättyjä kuntalaisten avoimia vastauksia arvioida tekoälyn avulla. Kokeilussa soitettiin 1126 puhelua täysi-ikäisille kuhmoislaisille, joista 500 puheluun saatiin vastaus. Lisäksi 86 ihmistä hyödynsi mahdollisuutta soittaa robotille takaisin. Aineisto anonymisoitiin, eli vastauksia ei voi yhdistää vastaajaan. Puheluista tekoälyanalyysissa hyödynnettäviä oli kaikkiaan 187.

Kokeilu oli osa Sitran Robottipuhelukokeilut kunnissa -hankekokonaisuutta, jossa eri kunnissa eri puolilla Suomea soitetaan useita eri soittokierroksia, joilla kokeillaan, voisivatko automatisoidut puhelut ja tekoälyanalyysi toimia työkaluina osallisuuden edistämisessä ja kansanvallan uudistamisessa.

Tavoitteena on kääntää perinteinen kansanvaltainen osallistuminen niin päin, että kunta tulee kuntalaista lähelle ja tarjoaa helppoa tapaa ilmaista mielipiteitä. Asiantuntija Joonas Leppänen Sitrasta sanoo, että puhelukierros oli ensimmäinen laatuaan ja siksi siitä tulee ottaa kaikki opit ja kokemukset irti.

”Kokeiluissa etsitään kokemuksia ja tietoa siitä, miten uusia, nopeasti kehittyviä teknologisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää kansanvallan vahvistamiseen ja uudistamiseen. Ideana on, että teknologia ei määrittele sitä, mitä teemme, vaan pyrimme aktiivisesti selvittämään miten erilaiset ratkaisut kuten robottipuhelut ja tekoälyanalyysi voitaisiin valjastaa demokratian ja kaikkien suomalaisten hyödyksi”, Leppänen sanoo.

Eri väestöryhmien vastauksissa korostuivat eri näkökulmat

Tekoälyanalyysin ensihavaintojen mukaan kuhmoislaisten koko vastausaineistosta löytyi kolme pääteemaa. Lisäksi vastauksista löytyi eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Ensimmäinen teema oli Kuhmoisten hyvät palvelut. Analyysin mukaan suurin osa kuhmoislaisista vaikuttaa olevan tyytyväisiä kunnan palveluihin ja elämään Kuhmoisissa. Toisessa teemassa korostuivat analyysin mukaan sanat, joilla viitattiin terveyteen, koronavirukseen ja huoleen tulevaisuudesta. Kolmannen pääteeman muodostivat 28 vastausta, joissa kiitettiin ja suhtauduttiin myönteisesti itse yhteydenottoon.

Tekoälyanalyysi huomasi myös eroja eri väestöryhmien vastausten välillä: esimerkiksi siinä missä miehet yhdistivät terveyden nimenomaan kykyyn tehdä työtä, naisten vastauksissa koti, koronavirus ja työ näyttäytyivät kokonaisuutena, johon kunnalla on suora vaikutus. Naiset myös puhuivat vanhusväestön asemasta siinä missä miehet eivät.

Myös työikäisten vastaajien ja eläkeläisten vastauksissa havaittiin eroja. Analyysin mukaan työikäiset vaikuttivat yleisesti ottaen tyytyväisiltä yhteiskuntaan ja taloudelliseen asemaansa ja monet heistä myös kiittelivät kunnan palveluja. Myös eläkeläiset olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä palveluihin mutta myös kiinnostuneita siitä, miten palvelujen tasolle ja saatavuudelle tulevaisuudessa käy. Eläkeläisten vastauksista nousivat esiin myös yhteistyön ja talkoohengen merkitys.

Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala sanoo, että kunta halusi soittokierroksen avulla tietää, mitä kuntalaisille kuuluu. Kuhmoisissa on noin 2 200 asukasta.

”Kunnan roolina oli toimia aktiivisena osapuolena ja tuottaa tietoa siitä, miten kuntalaisten arki sujuu. Erityisesti vastauksissa ilahdutti se, että kuntalaiset vaikuttivat olevansa tyytyväisiä kunnan palveluihin ja elämään täällä maaseudulla”, Heusala sanoo.

Ulkopuolinen arvioitsija auditoi kokeilujen menetelmät ja tulokset  

Lajissaan ensimmäinen robottipuhelukierros tarjosi myös paljon aineksia ja oppeja konseptin ja kokeilujen jatkokehittämiseen. Pienenä kuntana Kuhmoisissa vastaajamäärä jäi melko pieneksi, mikä korostaa yksittäisten vastausten merkitystä ja voi olla haasteellista isoihin aineistomassoihin parhaiten soveltuville analyysityökaluille. Lisäksi iso osa vastauksista oli niin lyhyitä, että ne jäivät tekoälyanalyysin ulkopuolelle. Kolmas mahdollinen pullonkaula on vastausten automaattilitteroinnin vaihteleva laatu, jonka vuoksi on tärkeää vertailla koneellisen litteroinnin ja ihmisen tekemän litteroinnin tulosten eroja. Lisäksi Kuhmoisten soittokierroksella saadut vastaukset käännettiin koneellisesti englanniksi tekoälyanalyysia varten, mikä voi osaltaan vaikuttaa vastausten tulkintaan.

”Tulevat soittokierrokset totutetaan eri kokoisissa kunnissa ja useamman eri palveluntarjoajan ratkaisuja hyödyntäen ja toisiinsa verraten. Lisäksi soittokierrosten jälkeen ulkopuolinen arvioija auditoi käytetyt menetelmät ja vertaa niillä saatuja tuloksia toisiinsa. Kun tavoitteena on vahvistaa kansanvaltaa, käytettyjen teknologioiden tulee olla tietoturvallisia, luotettavia ja analyyseihin käytettyjen algoritmien läpinäkyviä”, Joonas Leppänen Sitrasta sanoo.

Mistä on kyse?