uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

Uuden sukupolven tietojärjestelmät ja tekoäly tuovat kustannustehokkuutta sote-järjestelmiin

Jyväskylän yliopisto selvitti, miten tekoälyn avulla terveysdataa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Hankkeen tuloksena syntyi toimenpideohjelma tietojärjestelmien ja tekoälyn hyödyntämisestä johtamisessa, diagnostiikassa ja hoitoprosesseissa sekä kyberturvallisuudessa.

Kirjoittajat

Heli Parikka

Kirsi Suomalainen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa -hankkeessa tutkittiin, kuinka tekoälyn keinoin terveysdataa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin, tehostaa palveluprosesseja ja liittää omaehtoinen terveydenhoito osaksi ihmisten arkea.

Erityiskohteena oli IBM:n kognitiivisen tietojenkäsittelyn Watson Health (WH) ja Watson Health Cloud (WHC) -ratkaisujen soveltuvuus uuteen älykkääseen sote-järjestelmään. Tavoitteena oli selvittää, kuinka kognitiivinen tietojenkäsittely voi tekoälyn mahdollisuuksien avulla auttaa toimintaa, parantaa palveluja ja saavuttaa säästöjä uudistettaessa Suomen sote-järjestelmää. Tutkimukset tukevat tekoälytekniikoiden mahdollisuuksien ymmärtämistä ja soveltamista Suomessa.

”Uusilla tietojärjestelmillä ja tekoälyllä pystytään tehostamaan toimintaa merkittävästi sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa että varsinaisissa hoitoprosesseissa”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta.

Jyväskylän yliopiston informatioteknologian tiedekunnan tutkijat luettelevat 10 toimenpide-ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Uuteen kirjasarjaan kootut ehdotukset liittyvät 1) kansallisen tason tiedonhallinta-alustan käyttöönottoon, 2) uuden sukupolven potilastietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, 3) tekoälyn ja läpimurtoteknologioiden yhteisvaikutuksen hyödyntämiseen, 4) johtamiskäytäntöihin, 5) palveluprosesseihin, 6) asiakassuunnitelmaan, 7) ennaltaehkäisyyn ja omahoitoon, 8) tekoälyn hyödyntämiseen diagnostiikassa, 9) lääkehuoltoon ja 10) logistiikkaan.

Kirjasarjan ensimmäinen osa esittelee tekoälyn perusteita ja teknologian hyödyntämisen nykytilaa Suomessa. Lisäksi kirjassa kuvataan hankkeen aikana tehtyä tutkimustyötä ja käyttötapauksia tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista.

Toisessa osassa käsitellään kyberturvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa laaja-alaisesti. Lisäksi tutkijat esittelevät teoksessa tekoälypohjaisia ICT-arkkitehtuuriratkaisuja, joilla uhkia voidaan torjua ja keinoja sairaaloiden kyberturvallisuuden edistämiseksi. Kirjassa esitellään myös käyttäjäkokemuksia tekoälypohjaisista hyvinvointilaitteista, käydään läpi lainsäädäntöä, terveystietojen yksityisyyden turvaa, luotettavaa tietojen jakamista ja kansallista SOTE IT -järjestelmää.

Kirjasarjan kolmas osa käy läpi tekoälyn mahdollisuuksia ja sovelluskohteita kansansairauksia ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena. Keskeinen näkökulma on ennaltaehkäisyn vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen.

Viimeisessä osassa tarkastellaan tekoälyn käyttöä terveysdatan hyödyntämisessä, palveluprosessien tehostamisessa ja tekoälysovellusten liittämistä osaksi kansalaisten omaehtoisen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä.

Osahankkeita olivat Value from Public Health Data with Cognitive Computing ja Watson Health Cloud Finland. Hankkeessa on tehty laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Hankkeen päärahoittaja oli Business Finland. Sitra on ollut mukana rahoittamassa osahankkeita.

Tarkemmat tiedot Jyväskylän yliopiston tiedotteessa, josta löytyvät myös linkit julkaisuihin.

Mistä on kyse?