Uusi julkaisu: Mitä oikein on aineeton talous?

Keskustelu aineettomasta taloudesta on lisääntynyt Suomessa, kun vuosikausia jatkuneeseen heikkoon talouden kasvuun ja työn tuottavuuteen etsitään parannuskeinoja. Aineettoman pääoman, kuten tiedon, osaamisen, yhteiskunnallisen luottamuksen ja brändien, nähdään olevan tärkeässä roolissa taloudellisen arvon luomisessa, organisaatioiden menestyksessä ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa.

Vallitsevan käsityksen mukaan työn tuottavuuden ja kansantalouden saaminen kasvu-uralle edellyttää aineettomaan pääomaan tehtäviä investointeja, eli niin kutsuttuja aineettomia investointeja, ja niiden parempaa hyödyntämistä. Ja jotta talous voisi toimia maapallon kantokyvyn rajoissa, sen täytyy olla nykyistä huomattavasti aineettomampi.

Sitran Aineeton talous – mitä se on ja viekö se kohti kestävää tulevaisuutta? -muistion tarkoituksena on tukea aineettomasta taloudesta käytävää keskustelua avaamalla aineettomaan talouteen liittyviä käsitteitä sekä esittelemällä aineettomaan talouteen liittyviä näkökulmia esimerkein.

”Aineettoman talouden idea kuulostaa houkuttelevalta, mutta harvoin pohdimme, mitä se oikeasti tarkoittaa, millaisia aineellisia vaikutuksia sillä voi nimestään huolimatta olla ja miten se voi tuottaa aineetonta hyvinvointia”, sanoo muistion toinen kirjoittaja, Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström.

Aineettomaan talouteen kohdistuu suuria odotuksia niin talouden ja hyvinvoinnin vahvistamisen kuin ympäristöhaittojen vähentämisen näkökulmasta. Sen uskotaan yhtä aikaa vauhdittavan talouskehitystä, vähentävän talouden ympäristökuormitusta sekä tuottavan entistä monipuolisempaa hyvinvointia.

Muistiossa aineetonta taloutta tarkastellaan taloudellisen toiminnan vaikutusten ja hyötyjen näkökulmasta. Se haastaa pohtimaan, milloin aineeton talous on materiaalisilta vaikutuksiltaan myönteinen ja milloin sen tuottama hyöty on aidosti aineetonta.  

”On tärkeää tiedostaa ja hyväksyä, että lähes kaikella toiminnallamme on materiaalinen jalanjälki. Samalla on hyvä tunnistaa, millaisilla toimilla sitä voitaisiin vähentää, sekä miten hyvinvointia voitaisiin lisätä jopa aineettomasti”, Hellström korostaa.