Uusi selvitys: Suomen ilmastotoimien tiellä on lukuisia esteitä, tarvitaan iso korjausliike kohti 1,5 asteen tavoitetta

Kesän äärisäät ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore suurraportti muistuttivat, että järeillä ilmastotoimilla on kiire.

Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu 1,5 asteen tavoite edellyttää Suomelta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen huomattavaa hiilinegatiivisuutta. Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sitä, että Suomi sitoo enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästää sinne.

Suomella on käytettävissä paljon erilaisia teknologioita ja keinoja vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä. Ratkaisuja ei kuitenkaan oteta vielä riittävän nopeasti käyttöön lukuisten esteiden takia. Niiden ylittämiseksi tarvitaan iso korjausliike, jotta Suomen ilmastotoimet saadaan linjaan 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Näin toteaa torstaina 19.8. julkaistu Sitran selvitys Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia. Työ pohjautuu aiempaan kirjallisuuteen ja yli sataan asiantuntijahaastatteluun.

Näkymä kirkkaaksi

Selvityksen mukaan yksi esteistä liittyy osittain epäselvään pitkän aikavälin näkymään. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen jälkeisestä ajasta on keskusteltu Suomessa toistaiseksi melko vähän.

Näkymä kirkastuisi esimerkiksi päästöbudjeteilla, vahvoilla päästö- ja nielutavoitteilla vuosille 2040 ja 2050 ja kaikki talouden sektorit kattavilla ilmastotiekartoilla. On myös tärkeää vaikuttaa siihen, että EU:n ilmastopolitiikka korjataan 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi.

”Päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja mukaan yhteistyöhön tarvitaan kaikki toimijat. Kun näkymä on selvä, siirtymästä voidaan tehdä ennakoitava, kustannustehokas ja oikeudenmukainen”, painottaa selvitystyötä johtanut Sitran asiantuntija Mariko Landström.

Kannustimet kuntoon

Tehokkaita ilmastotoimia jarruttaa myös taloudellisten kannustimien riittämättömyys. Esimerkiksi hiilen sitominen ei ole houkuttelevaa. Liikkeelle voitaisiin lähteä pilotoimalla hiilikorvausta, jossa metsänomistajille maksetaan tukea hiilivaraston kasvattamisesta. Myös maatalouden hiilensidontaan pitäisi kehittää tuki.

Teollisuudessa tarvittaisiin puolestaan kannustimet ottaa talteen ja varastoida bioperäistä hiilidioksidia. Metsäteollisuudelle puusta peräisin olevan hiilidioksidin talteenotto sellutehtailla voisi tarjota tulevaisuudessa myös uutta liiketoimintaa.

Lisäksi tarvitaan kannustimia maatalouden päästövähennystoimille, fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle ja luonnonvarojen käytön vähentämiselle.

Luvitus sujuvaksi ja panostuksia infrastruktuuriin

Selvityksen mukaan osa ilmastotoimien pullonkauloista on hallinnollisia. Esimerkiksi maatuulivoiman rakentaminen etenee Suomessa jo ilman tukia, mutta pitkät kaavoitus- ja lupaprosessit hidastavat hankkeita. Lisäksi Puolustusvoimien tutkavalvonta rajoittaa rakentamista erityisesti itäisessä ja eteläisessä Suomessa.
Valtion tulisi etsiä tutkakysymykseen ratkaisu yhteistyössä tuulivoimatoimijoiden kanssa. Muiden tuulihankkeiden osalta hallinto-oikeuksien voimavaroja valitusten käsittelyyn tulisi lisätä, kaavoitusta joustavoittaa ja lupaprosessia sujuvoittaa.

Ilmastotoimia hidastaa myös se, että nykyinen infrastruktuuri ei tue ripeää siirtymää päästöttömyyteen. Tarvitaan panostuksia kestävän liikkumisen mahdollistavaan ja resurssiviisaaseen yhdyskuntarakenteeseen, energiafiksuihin rakennuksiin sekä riittävään jakeluverkostoon liikenteen sähkölle ja uusille, kestäville polttoaineille.

Selvitys huomauttaa myös, että ilmasto-osaamista tulisi lisätä kouluissa ja eri alojen täydennyskoulutuksen avulla. Lisäksi tarvittaisiin tuntuvia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

”Ilmastokriisin hillitseminen on välttämätöntä suomalaisten hyvinvoinnin, talouden ja yhteiskunnan menestymisen kannalta. Nyt tarvitaan iso korjausliike kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia toimia, jotta siirtymä voidaan tehdä hallitusti”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

Selvitys on ajankohtainen, sillä hallitus päivittää parhaillaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä ilmastolakia. Ilmastoasiat ovat esillä myös syyskuun alun budjettiriihessä.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan raportin tuloksista julkistustilaisuuteen torstaina 19.8. klo 10.00-11.45. Ilmoittautuminen on auki tilaisuuden alkuun saakka.

Lue lisää:

Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia

Kysymyksiä ja vastauksia Korjausliike-selvityksestä

Muita esimerkkejä tarvittavista korjausliikkeistä:

Sähkö ja kaukolämpö

• Varmistetaan esimerkiksi verotuksen avulla, että polttoon perustumattomat ratkaisut ovat kannattavia lämmöntuotannossa suhteessa puupolttoaineisiin.
• Seurataan tiiviisti energiajärjestelmän kehitystä. Kehitetään tarvittaessa kannusteita esimerkiksi joustavan sähköntuotannon lisäämiselle toimitusvarmuuden turvaamiseksi.

Teollisuus

• Asetetaan tavoitteet luonnonvarojen tehokkaammalle käytölle, negatiivisille päästöille ja vedylle, laaditaan tiekartta ratkaisujen käyttöönotolle ja luodaan kannusteita kestävän kehityksen verouudistuksen sekä jakelu- ja sekoitevelvoitteiden avulla.
• Nostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanoksia sekä pilottien ja demonstraatioiden rahoitusta. Luodaan vähäpäästöisille tuotteille edelläkävijämarkkinoita esimerkiksi julkisilla hankinnoilla, hiilen hintaan sidotuilla hinnoittelutuilla tai jakeluvelvoitteilla.

Rakennettu ympäristö

• Otetaan käyttöön maankäytön muutokseen kohdistuva maksu ja vaatimus ekologisesta kompensaatiosta. Joustavoitetaan kaavoitusta, jotta rakennusten käyttötarkoitusta olisi nykyistä helpompi muuttaa.
• Vaaditaan rakennuksilta lähtökohtaisesti sadan vuoden suunniteltua käyttöikää, kiristetään energiatehokkuusvaatimuksia sekä uudis- että korjausrakentamiselle ja sisällytetään vaatimuksiin myös valmius sähkön ja lämmön kulutusjoustoon.

Liikenne

• Toteutetaan päästövähennyksiin tähtäävä liikenteen kokonaisvaltainen vero-, maksu- ja tukiuudistus.
• Lisätään tukea uusien kestävien polttoaineiden kehitykseen, demonstrointiin ja markkinoille pääsyyn.
• Asetetaan kiristyvä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite lento- ja meriliikenteeseen.

Maatalous

• Taataan kosteikkoviljelylle oikeus maataloustukiin ja poistetaan vähitellen maataloustuet turvemailta, joilla vedenpintaa ei pidetä korkealla. Kehitetään uusia kannustimia palkitsemaan päästövähennyksistä, kun pelto jätetään maatalouskäytön ulkopuolelle.
• Asetetaan pellonraivaus turvemailla ympäristöluvan alaiseksi ja asetetaan maankäytön muutokselle maksu.
• Lisätään panostuksia kierrätyslannoitevalmisteiden ja turvetta korvaavien kasvualustojen tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen.

Metsien ja kosteikkojen käyttö

• Asetetaan Kemera-tukien myöntämisen ehdoksi monimuotoisuutta tukevat metsänhoitovalinnat, kuten monipuolisen puulajisuhteen ylläpito. Uudistetaan Kemera-tukia niin, että ne kohtelevat jatkuvapeitteistä ja tasaikäistä metsänkasvatusmenetelmää tasapuolisesti.
• Uudistetaan tuet ja sääntely ohjaamaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen suometsissä.
• Tuetaan turvetuotantoalueiden ilmastoviisasta jälkikäsittelyä tai asetetaan sille velvoite. Tehdään päätös luopua turpeen käytöstä vaiheittain.