Uusi tutkimus paljastaa terveydenhuollon hoitoketjujen sirpaleisuuden

Sirpaleinen terveydenhuoltojärjestelmä aiheuttaa turhia kustannuksia ja jättää helposti potilaan ilman riittävää ohjeistusta, vaikka järjestelmän yksittäiset toimijat tekisivätkin työnsä hyvin. Terveydenhuoltojärjestelmää tulisikin uudistaa asiakkaan, ei palvelujen tuottajien lähtökohdista. Erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin yleisesti oletetaan. Näin voi tiivistää Tampereella toteutetun Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimushankkeen alustavat tulokset.

Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksessa on läpivalaistu sydämen vajaatoimintapotilaiden organisaatiorajat ylittäviä hoitoketjuja Tampereella vuosina 2011–2014. Tarkastelussa on ollut neljän vuoden ajalta melkein 40 000 hoitotapahtumaa. Hoitoketjun kokonaiskustannukset samalta ajalta ovat yli 150 miljoonaa euroa. Hoitoketju on kuvattu Tampereen kaupungin ja Tays Sydänsairaalan välillä.

Sydänsairaalan toimitusjohtajan, johtavan ylilääkärin Kari Niemelän mukaan hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentin kustannussäästöt. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koko hoitoketju ja sen aikana syntyvät kustannukset tunnetaan nykyistä paremmin. Niemelän mukaan avainsana on koordinaatio.

”Selvityksemme paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksittäiset toimijat tekisivät huonoa työtä. Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee”, Niemelä sanoo.

Sirpaleisuudesta kärsii asiakas, eli hoidettava potilas. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla ongelma korostuu, koska he joutuvat käymään monilla eri asiantuntijoilla.

”Kun sydämen vajaatoimintapotilasta ahdistaa joko psyykkisistä tai fyysisistä syistä, hän ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä tai keneen ottaa yhteyttä, koska häntä ei ole ohjeistettu hoitoketjusta riittävän hyvin. Tämä taas johtaa päällekkäisyyksiin”, Niemelä sanoo.

Alustavien tutkimustulosten perusteella yksi merkittävä kustannusten aiheuttaja on uusiutuva, suunnittelematon hoidontarve. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla melkein neljännes potilaista  hakeutuu uudelleen hoidon piiriin kuukauden sisällä aiemmasta hoidosta. Toinen merkittävä tulos on, että erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin usein oletetaan.

”Yleinen uskomus on, että  erikoissairaanhoito  aiheuttaa suurimmat terveydenhuollon kustannukset hoitoketjussa. Tutkimuksemme kumoaa tämän oletuksen virheellisenä. Esimerkiksi Sydänsairaalan osuus  sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kokonaiskustannuksista on vain 16 prosenttia. Vaikka meillä säästettäisiin puolet kustannuksista, sillä olisi varsin vähän vaikutusta hoidon kokonaiskustannuksiin”, Niemelä sanoo.

Tutkimustuloksista hyötyä myös sote-uudistuksen suunnitteluun

Ratkaisu olisi Niemelän mukaan eri toimijoiden välisen yhteistyön parantaminen ja jopa siihen pakottaminen. Samalla terveyspalvelujen tuottajille tulisi rakentaa taloudelliset kannusteet mahdollisimman tulokselliseen hoitoon. Yksi askel oikeaan suuntaan olisi eri potilasryhmien tunnistaminen nykyistä paremmin.

”Potilaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Tiedämme, että korkean riskin potilaat aiheuttavat suurimman osan käynneistä ja sairaalahoidosta. Heidän hoitoketjunsa pitäisi rakentaa erilaiseksi kuin esimerkiksi sellaisten potilaiden, joiden tauti ei ole vaikea mutta joiden oma huoli voi olla suuri”, Niemelä sanoo.

Sitran johtava asiantuntija Eveliina Huurre sanoo, että alustavat tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa myös valtakunnallisen sote-uudistuksen seuraaviin vaiheisiin. Huurteen mukaan uudistus voidaan edelleen tehdä niin, että palvelut rakennetaan asiakkaiden lähtökohdista.

”Tämän tutkimuksen alustavat tulokset vahvistavat sen, mitä sote-ammattilaiset ovat jo pitkään puhuneet: terveydenhuoltojärjestelmän päällekkäisyydet ja sirpaleisuus  kasvattavat hoidon kokonaiskustannuksia ja heikentävät yksittäisen asiakkaan saamaa palvelua. Tulevaisuudessa tarvitaan toisaalta valtiovallalta koordinaatiota mutta myös palvelujen tuottajille aidot kannustimet tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä. Asiakkaan asemaa vahvistaisi myös tuottajien välinen, maltillinen kilpailu ja järjestelmän läpinäkyvyys”, Huurre sanoo.

Tampereen kaupungin ja Tays Sydänsairaalan lisäksi Tulevaisuuden sydänhoidot -hankkeessa ovat mukana terveyspalveluyritys FinnMedi ja Sitra, joka on mukana paitsi rahoittajana, myös vastaa saadun tiedon hyödyntämisestä ja kansallistamisesta. Tutkimus valmistuu syyskuussa 2015.

Lisätiedot:

Kari Niemelä, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, puh. +358 50 3822 106, kari.niemela@sydansairaala.fi