Vaikuttavuus­investoiminen nouseva ilmiö myös Suomessa – nimekäs verkosto tueksi

Vaikuttavuusinvestoimisessa kanavoidaan yksityisiä pääomia sellaiseen toimintaan ja toimijoihin, jotka tavoittelevat taloudellisen tuoton ohella myönteistä ja mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Yksinkertaisesta esimerkistä käy lainasopimus, jonka ehtoihin on kirjattu vaikuttavuustavoitteita. Toisesta ääripäästä löytyy tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB), joka sitoo julkisen sektorin, sijoittajat ja palveluntarjoajat vahvasti yhteen niin vaikuttavuustavoitteiden kuin myös riskien ja tuottojen näkökulmasta.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä aloitti tänään työnsä uudessa kokoonpanossa. Sen tehtävänä on ohjata ja tukea alan toimintaympäristön ja markkinan kehitystä Suomessa.

”Vaikuttavuusinvestoimisella on kaikki edellytykset olla osa hyvinvointiyhteiskunnan tulevia rahoitusratkaisuja. Ohjausryhmän tavoitteena on edistää tätä kehitystä, kuten myös vaikuttavuussijoittamisen eri muotojen lanseeraamista suomalaiseen rahoitusmarkkinaan”, sanoo ryhmän puheenjohtajana toimiva Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kehitysjohtaja Henri Grundstén.

Ohjausryhmän jäsenet ovat Jenni Airaksinen, (kehitysjohtaja, Kuntaliitto), Teri Heilala (toimitusjohtaja, FIM), Olli-Pekka Heinonen (pääjohtaja, Opetushallitus), Anni Huhtala (ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Hille Hyytiä (toimitusjohtaja, Motiva Oy), Terhi Kilpi (ylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Kimmo Lipponen (toimitusjohtaja, Arvo-liitto), Juha Majanen (apulaisbudjettipäällikkö, valtiovarainministeriö), Pekka Samuelsson (sijoitusjohtaja, Taaleri), Jukka Vähäpesola (osakejohtaja, Työeläkeyhtiö Elo) ja Sami Tuhkanen (rahoitusjohtaja, Sitra). Sihteerinä toimii Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -tiimin projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta. Edellisen ohjausryhmän kaksivuotinen kausi päättyi viime vuoden joulukuussa.

Vaikuttavuussijoitukset heijastavat sijoittajan arvoja

Vaikuttavuusinvestoiminen on eräänlainen yläkäsite. Sijoittajien näkökulmasta ja kielellä kyse on vaikuttavuussijoituksista, jotka voidaan nähdä vastuullisen sijoittamisen kehittyneimpänä muotona. Niillä kun tavoitellaan aktiivisesti mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Maailmalla vaikuttavuussijoittaminen yhdistetään usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

Vaikuttavuussijoittajien kansainvälisen verkoston GIIN:in tuore selvitys kertoo moniulotteisen markkinan nopeasta kasvusta. Vuotuiseen kyselyyn vastanneiden sijoituspalveluyritysten hallinnoimat, vaikuttavuussijoituksiksi luokiteltavat varat kaksinkertaistuivat vuonna 2017 noin 228 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. (Annual Impact Investor Survey 2018)

Suomessa vaikuttavuussijoittamiseen kohdistuu vahvaa kiinnostusta, joskin markkina on vielä pieni ja melko jäsentymätön. Tämä käy ilmi Pääomasijoittajat ry:n (FVCA), Sitran ja Deloitten vuosi sitten julkistamasta Vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet pääomasijoittamisessa -tutkimuksesta.

Tutkimukseen haastatellut institutionaaliset sijoittajat tosin katsovat, että pääomasijoitukset sisältävät jo nyt runsaasti piilovaikuttavuutta, jota ei välttämättä tunnisteta tai tiedosteta, ja joka kannattaisi tehdä näkyväksi.

”On selvää, että vaikuttavuussijoittamisesta tulee pysyvä osa rahoitusmarkkinoita. Osana vastuullisen sijoittamisen politiikkaa esimerkiksi institutionaaliset sijoittajat tulevat edellyttämään sijoituskohteiltaan lisääntyvässä määrin vaikuttavuuden raportointia”, Grundstén painottaa.

Suomi on aktiivinen toimija myös alan kansainvälisissä yhteisöissä, esimerkiksi Vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisessä ohjausryhmässä (GSG, The Global Steering Group for Impact Investment). Uusi kansallinen ohjausryhmä jatkaa osaltaan tätä yhteistyötä. Alun perin johtavien teollisuusmaiden G8-verkostosta syntyneen GSG-ryhmän puheenjohtajana toimii sekä pääomasijoittamisen että vaikuttavuusinvestoimisen isänä tunnettu brittiläinen Sir Ronald Cohen, joka vierailee elokuussa Suomessa.

Yrityksille ja järjestöille vaikuttavuusnäkökulma avaa uusia mahdollisuuksia pääomien ja rahoituksen hankkimiseen sekä toimeksiantoihin. Kilpailuedun rakentaminen edellyttää niiltä oman toiminnan vaikuttavuuden todentamista ja kykyä viestiä siitä eri sidosryhmien suuntaan.

Sitra tuonut vaikuttavuusinvestoimisen Suomeen – tukee kestävää hyvinvointia

Sitra on rakentanut vaikuttavuusinvestoimiselle toimintaympäristöä Suomeen noin neljän vuoden ajan. Työn pääpaino on tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa eli SIB-sopimuksissa. SIB on lyhenne englanninkielisestä termistä Social Impact Bond. Tässä yhteydessä sana bond ei viittaa joukkovelkakirjalainoihin, vaan julkisen sektorin, palveluntarjoajien ja sijoittajien väliseen sitoumukseen ja yhteistyöhön.

”SIB-sopimus mahdollistaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömät täsmäinvestoinnit hyvinvointiin, mikä on erityisen arvokasta edistävän ja ehkäisevän toiminnan näkökulmasta. SIBin avulla voidaan lisätä hyvinvointia pitkäjänteisesti, tehostaa verovarojen käyttöä ja pienentää kestävyysvajetta”, Sitran Mika Pyykkö listaa mahdollisuuksia.

Suomeen on syntymässä seitsemän SIB-rahaston kokonaisuus. Vuosi sitten kesällä työ- ja elinkeinoministeriö julkisti Kotouttamisen SIBin, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Sitä varten kerätty rahasto on kooltaan 14,2 miljoonaa euroa ja pääomiltaan Euroopan suurin SIB. Syksyllä lähtee liikkeelle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävä Lapset-SIB, jonka rahastoa hallinnoi varainhoitaja FIM.

Lisätietoja:

Henri Grundstén, kehitysjohtaja, Tesi,
henri.grundsten@tesi.fi, puh. 050 431 0840

Mika Pyykkö, projektijohtaja, vaikuttavuusinvestoimisen tuki, Sitra,
mika.pyykko@sitra.fi, puh. 040 084 1662

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra,
taru.keltanen@sitra.fi, puh. 040 674 3246