Vieraskynä: Helsinki voi luotsata Suomen irti kivihiilestä

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det ryh­tyä puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin ve­tu­rik­si.

Helsingin Sanomien vieraskynä 2.4.2014

Hal­li­tus­ten­vä­li­sen il­mas­to­pa­nee­lin IPCC:n tuo­re ra­port­ti on kar­mi­vaa luet­ta­vaa: il­mas­ton­muu­tos ete­nee huo­les­tut­ta­van no­peas­ti ja sen seu­rauk­set ovat glo­baa­lis­ti va­ka­vat. Kan­sain­vä­li­set il­mas­to­neu­vot­te­lut jun­naa­vat pai­koil­laan, ei­kä tu­lok­sia syn­ny.

Mo­net ke­hit­ty­neet maat va­rau­tu­vat muu­tok­seen, mut­ta Suo­mes­sa ki­vi­hii­len käyt­tö li­sään­tyy. Olem­me hy­vin riip­pu­vai­sia ul­ko­mail­ta tuo­duis­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, ei­kä meil­lä ole kun­nian­hi­moi­sia il­mas­to- ja ener­gia­po­liit­ti­sia ta­voit­tei­ta.

Kun val­tioi­den pon­nis­te­lut ei­vät rii­tä, yri­tys­ten ja riip­pu­mat­to­mien or­ga­ni­saa­tioi­den on ol­ta­va aloit­teel­li­sia tais­te­lus­sa il­mas­ton­muu­tos­ta vas­taan.

Haas­tam­me Suo­mea muut­tu­maan. Yri­tyk­set ovat val­mii­ta toi­mi­maan, ke­hit­tä­mään uu­sia tek­no­lo­gioi­ta ja muut­ta­maan toi­min­tan­sa vä­hä­hii­li­sem­mäk­si, kun­han päät­tä­jät luo­vat mah­dol­lis­ta­van toi­min­ta­ym­pä­ris­tön ja ta­sai­sen pe­li­ken­tän.

Vaik­ka il­mas­ton­muu­tos on va­ka­va asia, se luo val­ta­vat mark­ki­nat suo­ma­lai­sy­ri­tyk­sil­le.

Glo­baa­lien clean­tech-mark­ki­noi­den ar­vo on noin 2 000 mil­jar­dia eu­roa ja kas­vu noin 7 pro­sent­tia vuo­des­sa. Suo­mes­sa clean­tech-lii­ke­toi­min­ta on kas­va­nut noin 10 pro­sent­tia vuo­des­sa, kun muu ta­lous­kas­vu on laa­han­nut lä­hel­lä nol­laa.

Mo­net maat ovat me­nos­sa ko­vaa vauh­tia Suo­men ohi. Puh­taan tek­no­lo­gian kär­jes­sä ovat muun muas­sa Sak­sa, Ete­lä-Ko­rea, Tans­ka, Ruot­si, Yh­dys­val­lat ja Kii­na. Näis­sä mais­sa ke­hi­te­tään uu­sia rat­kai­su­ja ja luo­daan kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kau­pun­ke­ja.

Tuk­hol­mas­sa kau­ko­läm­pö on 80-pro­sent­ti­ses­ti hii­li­va­paa­ta ja jo puo­let bus­si­lii­ken­tees­tä kul­kee uu­siu­tu­vil­la polt­toai­neil­la. Hel­sin­gin seu­dul­la kau­ko­läm­pö on yli 90-pro­sent­ti­ses­ti pe­räi­sin fos­sii­li­sis­ta polt­to­ai­neis­ta ja uu­siu­tu­val­la ener­gial­la kul­kee vas­ta kym­me­nes­osa bus­si­lii­ken­tees­tä. Tuk­hol­ma saa­vut­ti jo lä­hes kym­me­nen vuot­ta sit­ten sen pääs­tö­vä­hen­nys­ten ta­son, jo­hon Hel­sin­gin seu­tu yl­tää ny­ky­suun­ni­tel­mil­laan vuo­den 2030 kiep­peil­lä.

Hel­sin­gis­sä jät­teen kier­rä­tys­as­te on to­sin Tuk­hol­maa kor­keam­pi, ja täs­tä on huo­leh­dit­ta­va vas­te­des­kin.

Ruot­sa­lais­yri­tyk­set voi­vat ke­hit­tää Tuk­hol­mas­sa puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin lii­ke­toi­min­taa. Tuk­hol­mas­ta on tul­lut erin­omai­nen re­fe­rens­si vien­ti­yri­tyk­sil­le ja esi­merk­ki muul­le maail­mal­le.

Hel­sin­gil­lä ja ko­ko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si nyt kaik­ki mah­dol­li­suu­det ryh­tyä puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin ve­tu­rik­si, sil­lä Hel­sin­ki har­kit­see uu­sia voi­ma­lain­ves­toin­te­ja. Niil­lä on suu­ri vai­ku­tus Suo­men ener­gia- ja il­mas­to­po­li­tiik­kaan.

Fos­sii­li­sen ener­gian käyt­töä pi­täi­si pys­tyä vä­hen­tä­mään no­peas­ti. Kun ta­voit­tee­na on hii­li­neut­raa­lius vuon­na 2050, pi­tää jo nyt teh­dä rat­kai­su­ja, jot­ka ovat kes­tä­väl­lä poh­jal­la ko­ko käyt­tö­ikän­sä ajan.

Suo­ma­lai­set yri­tyk­set tar­vit­se­vat kan­sain­vä­li­sen mit­ta­luo­kan re­fe­rens­sia­lueen, jos­sa ne voi­vat ke­hit­tää uu­sia vä­hä­hii­li­siä rat­kai­su­ja, tes­ta­ta uu­sia in­no­vaa­tioi­ta ja näyt­tää clean­tech-osaa­mis­taan muul­le maail­mal­le. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tä­mä oli­si mah­dol­lis­ta.

Osa­op­ti­moin­nis­ta pi­tää siir­tyä ko­ko­nai­suuk­sien hal­lin­taan. Se tar­koit­taa kun­nian­hi­moi­sia il­mas­to­ta­voit­tei­ta to­teut­ta­vaa kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, ra­ken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­den pa­ran­ta­mis­ta ja uu­siu­tu­van ener­gian käy­tön li­sää­mis­tä avoi­mil­la ener­gia­ver­koil­la ja ener­gian va­ras­toin­ti­rat­kai­suil­la. Jä­te- ja bio­poh­jais­ten lii­ken­ne­polt­to­ai­nei­den käyt­tö ja säh­köi­sen lii­ken­teen li­sää­mi­nen ovat tär­keä osa ko­ko­nai­suut­ta.

Pi­kai­ses­ti pi­tää myös sel­vit­tää, mi­ten Hel­sin­ki voi luo­pua ki­vi­hii­les­tä ja siir­tyä käyt­tä­mään puh­das­ta uu­siu­tu­vaa ener­giaa se­kä esi­mer­kik­si hyö­dyn­tää ny­kyis­ten ja tu­le­vien teol­li­suus­lai­tos­ten huk­ka­läm­pöä. Pi­tää pyr­kiä sii­hen, et­tä Suo­mi on en­sim­mäi­nen maa maail­mas­sa, jo­ka luo­puu ki­vi­hii­len ener­gia­käy­tös­tä.

Toi­vom­me, et­tä pää­kau­pun­ki­seu­tu nou­see kan­sain­vä­li­sen ta­son clean­tech-pää­kau­pun­gik­si ja tar­joaa sa­mal­la me­nes­ty­mi­sen mah­dol­li­suu­det suo­ma­lai­sil­le yri­tyk­sil­le. Tä­mä loi­si Suo­meen myös uu­sia, pal­jon kai­vat­tu­ja työ­paik­ko­ja.

Olem­me val­mii­ta tu­ke­maan Hel­sin­gin seu­dun kes­tä­vää ke­hi­tys­tä.

Kirjoittajat:

Mik­ko Ko­so­nen, ylia­sia­mies, Sit­ra
Mi­ka Ant­to­nen, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, ST1
Ant­ti Her­lin, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, Ko­ne
Pert­ti Kor­ho­nen, toi­mi­tus­joh­ta­ja, Ou­to­tec
Mat­ti Lie­vo­nen, toi­mi­tus­joh­ta­ja, Nes­te Oil
Ta­pio Kuu­la, toi­mi­tus­joh­ta­ja, For­tum