sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
YK:n ilmastoneuvottelut alkavat odottavissa tunnelmissa Dubaissa, Arabiemiirikunnissa. Neuvotteluita on kuvattu tärkeimmiksi sitten vuonna 2015 pidetyn Pariisin ilmastokokouksen.
Sitran johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi seuraa ilmastoneuvotteluita kokouspaikalla. Esitimme Tuulille 7 kysymystä.
1. Seuraat nyt ilmastoneuvotteluita jo kahdeksatta kertaa paikan päällä. Mitä odotat kokoukselta?
Odotan tekemisen meininkiä ja vahvaa johtajuutta. Ilmastoneuvotteluiden nyrkkisääntö kuitenkin on se, että maailma harvoin mullistuu yhdessä kokouksessa. Helppoja voittoja ei ole luvassa myöskään Dubaissa. Siitä huolimatta olen toiveikas esimerkiksi ilmastotuhoja korvaavan rahaston etenemisen suhteen. On aivan mahdollista, että sen käynnistämisestä saadaan konkreettisia päätöksiä.
Edistystä voidaan nähdä myös Suomen ja EU:n, Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ja isäntämaa Arabiemiirikuntien kannattamassa aloitteessa kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti ja tuplata energiatehokkuus vuoteen 2030 mennessä.
Suuri kysymysmerkki on, millaiseksi vääntö fossiilisista polttoaineista muodostuu. Paineet fossiilisten alasajolle ovat kovat, mutta eteneminen neuvotteluissa kaikkea muuta kuin selvää.
2. Kuvaat Dubain ilmastokokousta Pariisin ilmastosopimuksen stressitestiksi. Mitä tarkoitat?
Dubaissa testataan ensimmäisen kerran Pariisin sopimuksen mekanismia, jonka ideana on vahvistaa maiden ilmastolupauksia tasaisin väliajoin. Ensimmäisessä vaiheessa on kerätty yhteen tiedot maailman maiden ilmastotoimista ja -lupauksista: mitä on jo tehty ja mihin se riittää? Tämä prosessi, niin sanottu maailmanlaajuinen tilannekatsaus, huipentuu Dubaissa.
Kun tilannekuva on selvillä, maailman mailla on kaksi vuotta aikaa korjata kurssia ja vahvistaa ilmastotavoitteitaan. Ei ole salaisuus, että valtavan paljon enemmän pitää tehdä. Ilman korjausliikettä olemme matkalla lähes kolme astetta kuumempaan maailmaan, mikä tarkoittaisi katastrofaalisia vaikutuksia koko ihmiskunnalle.
3. Neuvotteluissa väännetään fossiilisten polttoaineiden kohtalosta, mutta tahtipuikkoa heiluttaa öljyvaltio Arabiemiirikunnat. Kuinka iso ristiriita tässä on?
Onhan siinä valtava ristiriita. Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu 1,5 asteen tavoite edellyttää, että fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta, on luovuttava nopeasti.
Vaikka arabiemiraatit on pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa ilmastopolitiikaltaan edistyksellisenä öljyntuottajamaana, teot puhuvat puolestaan. Maa investoi fossiilisiin polttoaineisiin moninkertaisesti enemmän kuin uusiutuvaan energiaan. Jää nähtäväksi, miten kokouksen puheenjohtaja Sultan Al Jaber tasapainoilee vahvan neuvottelutuloksen ja maansa taloudellisten intressien ristipaineessa.
Mikä ihmeen COP28?
Mistä on kyse?
COP on neuvotteluslangia. Se tarkoittaa osapuolikokousta ja tulee sanoista “Conference of the Parties”. COP28 tarkoittaa, että kokous järjestään nyt 28:tta kertaa. Osapuolikokous on YK:n ilmastopuitesopimuksen ylin päättävä elin. Kokouksia pidetään vuosittain ja niissä seurataan sekä YK:n ilmastopuitesopimuksen että Pariisin ilmastosopimuksen edistymistä.
Kuinka paljon maita on koolla?
Pelkästään Dubain ilmastoneuvottelut avaava korkean tason osuus kokoaa paikalle yli 150:tä valtionjohtajaa. Neuvottelupöydissä on paikka kaikille YK:n jäsenille. Kaikilla mailla on siis ääni ja mahdollisuus tulla kuulluksi. Maat neuvottelevat usein erilaisissa ryhmissä. Esimerkiksi EU neuvottelee yhtenä ryhmänä, jolla on yhdessä sovitut kannat. Muita ryhmiä ovat esimerkiksi G77 ja Kiina. Neuvotteluryhmä pitää sisällään nimestään huolimatta pitkälti yli sata maata. Pieniä saarivaltioita taas edustaa AOSIS.
Mitkä ovat isoimmat neuvottelukysymykset?
Ilmastoneuvotteluissa seurataan kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanoa. Suurimmat neuvoteltavat kokonaisuudet keskittyvät ilmastopäästöjen vähentämiseen, ilmaston kuumenemisen vaikutuksiin sopeutumiseen sekä ilmastorahoitukseen. Tänä vuonna huomio keskittyy erityisesti nk. maailmanlaajuiseen tilannekatsaukseen, ilmastotuhoja korvaavaan rahastoon sekä fossiilisiin polttoaineisiin. Kaiken kaikkiaan erilaisia neuvottelukohtia on kymmeniä.
Mitä seuraavaksi?
Tärkeintä on, että kaikki maailman maat lisäävät vauhtia päästövähennyksissä ja sopeutumisessa, ja tukevat köyhiä ja haavoittuvia maita riittävällä ilmastorahoituksella. Neuvottelut jatkuvat ensi kesän valmistelevassa kokouksessa Saksan Bonnissa ja sen jälkeen jälleen loppuvuodesta 2024 pidettävässä osapuolikokouksessa. Pienempiä, eri asiakohtiin liittyviä valmistelevia kokouksia pidetään läpi vuoden. Seuraavan osapuolikokouksen paikka ei ole vielä tiedossa. Vuonna 2025 neuvottelut järjestetään Brasilian Belémissä.
4. Viime vuonna Egyptissä maailman maat sopivat rahastosta, joka korvaa ilmastotuhoja. Mitä rahastolle nyt kuuluu?
Rahastolle kuuluu verrattain hyvää. Egyptissä saavutetun läpimurron jälkeen neuvottelut yksityiskohdista ovat jatkuneet läpi vuoden. Yhtä mieltä ollaan siitä, että rahastosta pitäisi tukea varsinkin köyhiä ja haavoittuvia maita. Kyseessä voi olla esimerkiksi valtio, joka kärsii merenpinnan noususta tai ilmastokriisin voimistamasta, äärimmäisestä kuivuudesta.
Ennusmerkit sovulle ovat hyvät, sillä päätösluonnos on saanut Dubain kokouksen alla vaaleanvihreää valoa (pdf). En kuitenkaan yllättyisi, jos kädenvääntö yksityiskohdista jatkuisi vielä kovana.
5. Käynnissä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Gazan sota. Miten tämä vaikuttaa neuvotteluihin?
Sodat ja konfliktit vaikeuttavat yhteisistä asioista – myös ilmastotoimista – sopimista. Neuvotteluita ei koskaan käydä irrallaan muusta maailmasta. Toisaalta ilmastoneuvottelut ovat siirtyneet viime vuosina entistä enemmän kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanon seurantaan, eikä maailmanpolitiikka heiluta yhtä herkästi näitä teknisempiä kysymyksiä.
Länsimaiden ja sotaa käyvän Venäjän välirikko näkyy myös ensi vuoden neuvotteluiden isäntämaan valinnassa. Puheenjohtajuus kiertää viiden maantieteellisen alueen välillä, ja ensi vuonna vuorossa on Itä-Eurooppa. Ryhmään kuuluu myös Venäjä. Se ei suostu tukemaan EU-maiden valintaa, joten ensi vuoden isäntämaa ei ole tiedossa. Jos sopua ei saada aikaan, ensi vuoden neuvottelut pidetään mahdollisesta Saksan Bonnissa, YK:n ilmastopuitesopimuksen päämajassa. Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että arabiemiraatit jatkaisi myös seuraavan kokouksen puheenjohtajamaana – eli öljyntuottajavaltio johtaisi kansainvälisen ilmastopolitiikan tärkeimpiä neuvotteluita jo kolmatta vuotta putkeen. Viime vuonna neuvotteluita johti Egypti.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
6. Kokouksessa on tällä kertaa mukana ennätysmäärä suomalaisia yrityksiä. Mistä tämä kertoo?
YK:n ilmastoneuvottelut ovat valtava kansainvälinen tapahtuma, jossa paitsi neuvotellaan kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanosta, myös luodaan suhteita ja esitellään ratkaisuita ilmastokriisin taklaamiseksi. Tässä suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa. On hienoa, että Suomella on Dubaissa ensimmäistä kertaa oma paviljonki, ja että yritykset, kunnat, yliopistot ja kansalaisjärjestöt ovat paikan päällä esittelemässä ratkaisuitaan.
Sitra on yksi Suomen paviljongin rahoittajista, sillä uskomme, että Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmastotoimija maailmalla.
7. Ilmastokokouksissa puhutaan päästövähennyksistä, ilmastokriisiin sopeutumisesta ja ilmastorahoituksesta. Mistä muusta pitäisi puhua?
Minun mielestäni pitäisi puhua paljon enemmän siitä, ettei ilmasto- ja luontokriisejä voi ratkaista erillään toisistaan. Ilmasto- ja luontotoimista neuvotellaan YK:ssa yhä eri pöydissä, vaikka ratkaisut ovat usein yhteisiä.
Pieni myönteinen signaali on se, että luonnolle, maankäytölle ja merille on tämän vuoden kokouksessa oma teemapäivänsä. Sitra järjestää samana päivänä tilaisuuden, jonka aiheena on luonnon tuominen EU:n seuraavan vihreän kehityksen ohjelman ytimeen. Lauteille nousee kovan tason puhujia. Toivotaan, että tämä on vasta alkua, ja että jatkossa myös varsinaisia ilmasto- ja luontoneuvotteluita nivotaan tiiviimmin yhteen.
Tuuli Hietaniemi seuraa ilmastoneuvotteluita paikan päällä 5.–12.12. Tuuli ja muut Sitran asiantuntijat ovat median käytettävissä taustoitukseen ja haastatteluihin.
Lue lisää:
YK:n ilmastokokous alkaa: Sitran asiantuntijat median käytettävissä
COP28 side-event: The European Green Deal 2.0 – Tackling the twin crisis of climate change and nature loss
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.