archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Yhteiskunnallinen yrittäjyys julkisten palveluiden tarjoajana

Lähes kaikkien Länsi-Euroopan maiden kasvat taloudelliset vaikeudet johtuvat kiihtyvästä globaalista kilpailusta alueiden välillä, pahenevasta työttömyydestä, eläköitymisen seurauksena heikkenevästä huoltosuhteesta ja palvelutarpeiden kasvusta sekä erityisesti yhteiskuntien kyvyttömyydestä uudistua.

Kirjoittaja

Juha Kostiainen

Johtaja, viestintä ja yhteistyösuhteet, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Uutinen 13.04.2010  

Lähes kaikkien Länsi-Euroopan maiden kasvat taloudelliset vaikeudet johtuvat kiihtyvästä globaalista kilpailusta alueiden välillä, pahenevasta työttömyydestä, eläköitymisen seurauksena heikkenevästä huoltosuhteesta ja palvelutarpeiden kasvusta sekä erityisesti yhteiskuntien kyvyttömyydestä uudistua.

Suomessa valtionvarainministeriön ”Julkinen talous tienhaarassa” -raportin mukaan seuraavalla hallituskaudella tarvittaisiin 1,5 miljardin euron vuosittainen vahvistus valtiontalouteen. Raportin mukaan keskeisiä keinoja ovat lähinnä kuntien järjestämisvastuulla olevien julkisten palveluiden tuottavuuden kasvattaminen ja työurien pidentäminen.

Lähivuosien haasteet julkiselle palvelujärjestelmälle ovat niin suuria, että tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä ja keinoja, joita ovat esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampi hyödyntäminen, henkilökunnan voimaannuttaminen ja palkitseminen, monituottajamallien kehittäminen, prosessien virtaviivaistaminen sekä parempi johtaminen.

Yhtenä uutena ja mielenkiintoisena keinona voisi olla yhteiskunnallinen yrittäjyys, joka perustuu arvopohjaan ja tavoitteeseen tehdä hyviä ja tärkeitä asioita yritysmuodossa. Markkinoilla markkinaehtoisesti toimiva yhteiskunnallinen yritys ei kasvata omistaja-arvoa, vaan kanavoi mahdollisen voiton takaisin toimintaan, käyttää se paikallisyhteisön hyväksi tai rahoittaa vähävaraisten asiakkaiden palvelua, jos ei toimita julkisen sektorin tilauksen perusteella.

Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyy ajatus markkinoiden hyödyntämisestä julkisten palveluiden järjestämisessä. Tämä yrittäjyys voisi olla keino löytää kestävä rahoitus myös kolmannen sektorin organisaatiolle. Henkilöstölle se merkitsisi päätöksenteon ja asiakkaiden pitämistä lähellä ja mahdollisuutta nähdä oman työn tulokset. Henkilökunta voisi myös samaistua oman selkeän arvopohjan tarjoavan yrityksen menestyksen rakentamiseen.

Hyvinvointipalveluiden järjestämisessä on kysymys pohjimmiltaan arvoista, joiden toteutumiselle talous asettaa reunaehdot. Lyhyttä tietä edustavien velanoton ja verojen korottamisen sijaan uudistuminen ja innovointi tarjoavat mahdollisuuden uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Uutena ja kokeilemisen arvoisena toimintatapana on yhteiskunnallinen yrittäjyys. Suomen Lontoon instituutti ja Sitra ovat käynnistämässä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä selvitystä, jonka tuloksia raportoidaan syksyllä 2010.

Uutinen on referoitu Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti Antti Karjalaisen ja Julkishallinnon johtamisohjelman ohjelmajohtaja Juha Kostiaisen ”Auttaisiko Britannian malli Suomeakin? -artikkelista, joka julkaistiin 29.03. Aamulehdessä.