sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Oman kiireisen arjen sujuvoittaminen on tuoreisiin kansalaiskyselyihin vastanneiden suomalaisten tärkein toive sosiaali- ja terveydenhuollon laajentuvalle valinnanvapaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi nopeaa hoitoon pääsyä, lyhyitä jonotusaikoja ja asioiden saamista kerralla kuntoon, ilman että samaa asiaa täytyy selittää moneen kertaan monelle eri ihmiselle.
Eri ikäryhmistä työikäiset ovat olleet kokeilujen ensivaiheessa kiinnostuneimpia palveluntuottajan vaihtamisesta. Vaihtajat tai vaihtamisesta kiinnostuneet puolestaan jakaantuvat kahteen ryhmään: ensinnäkin kiireisiin työikäisiin ja yrittäjiin, jotka kokevat terveydentilansa yleisesti hyväksi. Toinen ryhmä on terveydenhuollon aktiivikäyttäjät sekä työttömät ja lomautetut, jotka kokevat terveydentilansa huonoksi.
Tällaisia ovat ensimmäiset havainnot sote-asiakkaan laajennetusta valinnanvapaudesta Suomessa. Tiedot ovat peräisin alkuvuoden aikana alkaneista laajennetun valinnanvapauden kokeilujen yhteydessä kerätystä asiakaspalautteesta sekä valtakunnallisesti ja kokeilualueilla tehdyistä kansalaiskyselyistä.
Asiakkaan laajennettua valinnanvapautta kokeillaan parhaillaan Ylä-Savossa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Keski-Uudellamaalla kokeilu on alkamassa toukokuun aikana. Kokeilut ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön palvelusetelikokeilua. Kokeilut ovat lähteneet liikkeelle myönteisessä ilmapiirissä ilman suurempia yllätyksiä.
”Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että kansalaiset ovat paljon valmiimpia valinnanvapaudelle kuin aiheesta käydystä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Kansalaiset tuntuvan ajattelevan, että mikä tässä nyt on niin ihmeellistä”, sanoo johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta.
Sitran teettämät kansalaiskyselyt tehtiin syksyllä 2016 ja kevättalvella 2017. Syksyllä tehtyyn valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 2 052 henkilöä. Valtakunnallista kyselyä täydennettiin vuoden 2017 aikana alueellisilla kyselyillä kokeilualueille. Kyselyt toteutti Kantar TNS.
Yhtä tyypillistä asiakasta ei ole, arvostukset, tarpeet ja toiveet vaihtelevat iän, sukupuolen ja elämäntilanteen mukaan
Toukokuun puoleenväliin mennessä kokeiluissa yhteensä yli 6 500 ihmistä on käyttänyt oikeuttaan vaihtaa palveluntarjoajaa. Kokeilualueiden väestöpohja on kaikkiaan hieman yli 341 000 ihmistä, mutta näistä Keski-Uusimaan kokeilu (200 000 ihmistä) ei vielä ole alkanut. Yksityisiä palveluntuottajia kokeiluissa on eri alueilla tähän mennessä mukana yhteensä 15.
Kansalaiskyselyjen perusteella vaihtointoon ja eri palveluntarjoajien arviointiin vaikuttavat niin ihmisen elämäntilanne, sukupuoli, ikä kuin palvelujen tähänastinen käyttömääräkin. Odotukset sote-palveluja kohtaan vaihtelivat esimerkiksi naisten ja miesten välillä niin, että naiset pitävät mahdollisuutta yksilölliseen tai kokonaisvaltaisen hoitoon ja palveluihin selvästi tärkeämpänä kuin miehet. Myös asioinnin vaivattomuus ja hoidon ja palvelun monipuolisuus sekä neuvonta ovat naisille tärkeämpää kuin miehille. Tarkemmat tiedot kyselyn tuloksista löydät täältä.
”Kansalaiskyselyjen perusteella näyttäisi siltä, että palveluntuottajaa lähdetään vaihtamaan silloin, kun palvelulle on tarvetta. Vaihtamisella siis etsitään vastausta toiveeseen palvelujen saatavuudesta. Vasta kokeilujen jatko kuitenkin kertoo, pystytäänkö tähän ja muihin ihmisten hyvin erilaisiin odotuksiin ja tarpeisiin vastaamaan entistä paremmin valinnanvapauden myötä”, sanoo Sitran asiantuntija Johanna Perälä.
Hämeenlinnalaiset kokeilujen alkuvaiheen innokkaimpia vaihtajia
Kyselyjen perusteella suuri enemmistö suomalaisista on varsin tyytyväisiä nykyisiin perusterveydenhuollon palveluihin, eikä ole tämän vuoksi kiinnostunut vaihtamaan perusterveydenhuollon palveluntarjoajaa nykyisestä. Käynnissä olevilla kokeilualueilla kuitenkin lähes joka neljäs (23 prosenttia) on vaihtanut tai harkitsee vaihtavansa palveluntuottajaa. Kokeilualueista innokkaimmin terveyskeskuspalvelujen tuottajan vaihtamiseen suhtautuivat Hämeenlinnalaiset, joista 29 prosenttia oli jo vaihtanut tai harkitsi vaihtavansa palveluntuottajaa.
Tähän on saattanut vaikuttaa se, että Hämeenlinnassa on eniten palveluntuottajia joista valita sekä se, että viesti vaihtomahdollisuudesta on mennyt Hämeenlinnassa erityisen hyvin perille. Kansalaiskyselyn mukaan 86 prosenttia Hämeenlinnan vastaajista kertoi saaneensa tietoa kokeilun alkamisesta.
Muuten alueelliset erot olivat kyselyissä suhteellisen pieniä, mutta paikallisesti tuloksista on löydettävissä kiinnostavaa vaihtelua: esimerkiksi Ylä-Savossa lääkäripulasta tähän asti kärsineellä Kiuruvedellä vaihtoaktiivisuus on ollut selvästi suurempaa kuin Vieremällä, missä on ennestään oltu hyvin tyytyväisiä paikallisiin julkisiin terveydenhuollon palveluihin. Lue tarkemmin Ylä-Savon kokeilun kuulumisista tuoreesta www.sitra.fi-reportaasistamme ”Kiuruvedestä tuli valinnanvapauden pääkaupunki”.
Lisää aiheesta